FC Haka: Mikko Vilmunen, Juuso Kangaskorpi (C), Lasse Karjalainen, Jarkko Okkonen, Juha Pasoja, Mikko Innanen (83. Jarno Mattila), Mikko Manninen (63. Mika Nenonen), Valeri Popovitsh, Janne Salli, Tommi Torkkeli, Toni Lehtinen

FC Lahti: Mikko Ikonen, Mika Kottila, Mikko Hauhia, Toni Järvinen, Tommi Kautonen (C), Rafael, Joonas Siikala (65. Niko Leppänen), Heikki Haara, Jonne Kemppinen, Antti Pehkonen, Tommi Vartiainen

Maalintekijänä: Rafael.

Rafaelin maali syntyi keskeltä maalin edestä vasemmalta tulleesta keskityksestä. Hakan keskipuolustuksessa hääräsivät Janne Salli ja Juha Pasoja. Ehkä laittaisin maalin keskuspuolustuksen piikkiin vaikka tietysti keskikentältä kaverin olisi pitänyt seurata Rafaelia paremmin ja häntä ei saanut päästää puskemaan. Näin läheltä tulevaa puskua on maalivahdin paha torjua, jos ei ehdi itse keskitystä katkaisemaan.

Ensimmäisellä puoliajalla Pasoja hankki itselleen varoituksen, toisella puoliajalla hän antoi ainakin Kottilan puijata itseään kerran. Kottila pääsi laukomaan lähietäisyydeltä, mutta Vilmunen torjui laukauksen ylitse. Kotimatkalla bussissa kuuntelin puolella korvalla parin forumistia jälkipeliä ja he arvostivat Pasojan otteita enemmän; olivat ilmeisesti seuranneet hänen peliään tarkemmin. Kottilan eliminoiminen, josta päävastuu lankesi Sallille, osoittanee kuitenkin, että ei Hakan puolustus kovin huonosti pelannut.

Haka näytti pelaavan puoliajat eri taktiikalla. Ensimmäisellä puoliajalla käytettiin paljon ryhmitystä, jota ihmettelin jo kiirastorstaina Myyrmäessä. Hakalla oli vastustajan puolustuslinjaa sitomassa ja ylöspäin nostamassa (pienen kentän aiheuttama taktiikka?) kolme hyökkääjää (Innanen, Vallu ja Lehtinen). W-muodostelman alakärkinä olivat Manninen ja Karjalainen. Manninen pelasi suuren osan aikaa käytännössä alimpana keskikenttämiehenä. Mutta kärkimiesten rynkyttäessä haitaria sivusuuntaan Manninen ja Karjalainen juoksivat syntyneistä väliköistä maalivahdin kanssa vastakkain. Puolustajia sitovat Hakan hyökkääjät toimivat seinänä ylös syöksyville keskikenttämiehille. Todella jännän näköinen taktiikka.

Toisella puoliajalla Manninen siirtyi vasemmalle laidalle ja syötön saatuaan kuljetti palloa ylös kiertäen keskustaan. Yksi pitkistä kuljetuksista oli näyttävä ja tilannekin vaarallinen. Kun sitten Nenonen vaihdettiin Mannisen tilalle, sama taktiikka jatkui, mutta Nenonen spurttasi enemmän kulmalipun suuntaan ja jakeli sieltä keskityksiä. Myös oikealta laidalta jaettiin pari kertaa keskityksiä. Taktiikka ei kuitenkaan ollut kovin hedelmällinen. Lahden puolustus on harjoitellut koko talven Kottilan ja Rafaelin tapaisia torneja vastaan, joten tämänhän he osasivat. Hakalaisilta olisi kaivannut enemmän tykitystä maalia kohtaan keskitysten sijasta. Vai oliko peli tarkoitettu Hakalle vain harjoitusotteluksi, jossa harjoiteltiin vain tiettyjä asioita (maalin puskemista keskityksistä)? Haka sai tilanteita, mutta useimmat maalia kohti lähteneet yritykset suuntautuivat yläriman ylitse.

FC Lahti teki pelissä vain yhden vaihdon, joka saattoi olla vastaveto Manninen/Nenonen-vaihtoon. Peli meni välillä hiukan turhan rikkonaiseksi: lahtelaiset saivat kolme varoitusta. Yksi tosin tuli Kottilalle suunsoittamisesta.

Vähälukuinen yleisö (300 ja risat) tuntui asiantuntevalta. Vartin pelin jälkeen joku totesi katsomossa, että taitaa tulla vähämaalinen ottelu. Itse odottelin toiselle puoliajalle pari lisämaalia, mutta turhaan. Onneksi ei ollut euroja pelissä.

FC Lahdella oli monirivinen ja ajoittain äänekäs kannattajajoukko. Mitään oheistuotteita (lippuja jne.) ei ollut mukana tällä kertaa, mutta rytmikkäät huudot ja tuuletukset ajoivat hyvin asiansa. Lahden pelaajat kiittelivätkin ottelun jälkeen faneja.

Hakafaneja näkyi katsomossa lähinnä vain tuttu lippiskaveri. Muutamia epäilyttävästi tutunnäköisiä (koskilaisia) luurasi siellä täällä. Hakan otteita kannustettiin myös apploodeilla, mutta minulle ei vain selvinnyt, olivatko taputtajat puolueettomia lutuurikannattajia vai Hakan faneja.

Katsomossa näkyi maajoukkueen valmentaja Antti Muurinen ja AC Allianssin valmentajaakin joku lehtimies haastatteli ottelun jälkeen. Lehtimiestä vain tuntui eniten kiinnostavan tämä TamU-jupakka.

Muutamia kuviakin sain Tali-hallin ankeissa valaistusolosuhteissa aikaiseksi. Varsinaisia onnistuneita tilannekuvia ei tällä kertaa ole kuin pari. Jos digikamerassa laittaa automatiikan päälle, niin kamera laukeaa milloin sattuu ja tilannekuvaus ei oikein onnistu muuten kuin ennakoimalla. Täytyisi ilmeisesti lukea kameran käyttöohje. ;-)