Futisfoorumilla on varmaan jo kaksi kolme vuotta puhuttu Veikkausliigaseuran konkurssista. Innokkaimmat konkurssista puhujat muistavat maaliskuussa 2005 konkurssiin asetetun FC Jazzin ja ovat pitkään veikanneet samanlaista kohtaloa AC Oululle. Veikkaukset eivät vielä tätä kirjoittaessa ole toteutuneet. Kaiken lisäksi viimeisimmät huhut kertovat kyseisen päätepisteen olevan pian edessä aivan toisella seuralla.

Vertailu FC Jazziin on kaiken lisäksi harhaanjohtava, sillä vuonna 2005 oli voimassa eri osakeyhtiölaki kuin mitä on tällä hetkellä. Osakeyhtiölaki uusittiin vuonna 2006. Uuden lain mukaan osakeyhtiön toiminnan ei ole pakko päättyä kun osakepääoma on menetetty. Osakeyhtiölain 20 luvun 23 pykälän mukaan "Jos yhtiön hallitus havaitsee, että yhtiön oma pääoma on negatiivinen, hallituksen on viipymättä tehtävä osakepääoman menettämisestä rekisteri-ilmoitus." Tämän ilmoituksen jälkeen yhtiö voi jatkaa toimintaansa kuten ennenkin, mutta yhtiön hallituksen jäsenet ovat henkilökohtaisesti vastuussa yhtiön veloista ja velvotteista (tosin vastuuta hallitus kantaa normaalissakin tapauksessa). Kaupparekisterimerkintä yhtiön osakepääoman menetyksestä on julkinen tieto, jonka kuka tahansa voi tarkistaa kaupparekisteristä. Jokainen yrittäjä itse ratkaisee, haluaako hän jatkaa liiketoimintaa yrityksen kanssa, jonka osakepääoma on menetetty. Jos yrittäjä luottaa siihen, että osakepääoman menettäneen yhtiön hallituksen jäsenet vastaavat velvoitteistaan, niin toiminta voi periaatteessa jatkua vuosia.

Jos yhtiön toiminta alkaa tuottaa voittoa ja yhtiölle kertyy pääoman lisäysten kautta uutta pääomaa, niin "Osakepääoman menettämistä koskeva rekisterimerkintä voidaan poistaa yhtiön tekemän rekisteri-ilmoituksen perusteella, jos yhtiön oma pääoma on rekisteri-ilmoitukseen liitetystä taseesta ja 2 momentin mukaisesta muusta selvityksestä ilmenevällä tavalla yli puolet osakepääomasta. Jos yhtiössä on lain tai yhtiöjärjestyksen mukaan velvollisuus valita tilintarkastaja, taseen ja muun selvityksen on oltava tilintarkastettuja."

Tällä hetkellä usean Veikkausliigaseuran taloudellinen tilanne on heikko. Torstaina 1.7.2010 Kaupparekisterissä oli merkintä osakepääoman menetyksestä kahdelta liigaseuralta. AC Oulu Oy:n merkintä on rekisteröity 25.01.2010 ja FC Haka Oy:n merkintä 24.03.2010. Merkintöjä saattaa olla enemmänkin, mutta niitä ei ole vielä päivitetty rekisteriin. Virkailijan mukaan käsittelemättömiä papereita on 77 laatikkoa plus käsittelyn alla olevat. Esimerkiksi vuosien 2007 ja 2008 tilikausilla tappiota tuottaneen HJK Oy:n vuoden 2009 tilinpäätöstä ei vielä 1.7.2010 löydy kaupparekisteristä, vaikka se on oletettavasti sinne toimitettu. Samalla tavalla merkintää FC Haka Oy:n osakepääoman menetyksestä ei näkynyt kaupparekisterissä vielä huhtikuussa, jolloin asian ensimmäisen kerran tarkistin.

Veikkausliigan joukkueita pyörittää nykyään MYPA:a lukuunottamatta osakeyhtiöt. MYPA:n toimintaa hoitaa vielä rekisteröity yhdistys. [kommentti: FC Interin webbisivun ja wikipedian mukaan FC Interin toiminnasta vastaisi Football Club International Turku ry eli ry, mutta eräs helsinkiläinen jalkapallolähde kertoi minulle, että Inter on nykyään Oy-seura ja MYPA on ainoa jäljellä oleva ry-seura liigassa. Kommentti2: FC Interin toimintaa pyörittävän yrityksen nimi on FC Inter Turku Oy] Veikkausliigalle FC Inter on ilmoittanut useana vuotena nollatulosta. Stefan Håkansilla on ilmeisesti useita yhtiöitä, joiden kesken siirrellään voittoja ja tappioita. Pikahaulla löysin ainakin Håkans Investering Ab-nimisen yrityksen, jonka voitto oli tilikaudella 2007 3 euroa 8 senttiä ja tilikaudelle 2008 8 euroa ja 52 senttiä. Ja vastaavasti Håkans Bogser Ab-nimisen yrityksen voitto oli tasan 7 euroa sekä tilikaudella 2007 että tilikaudella 2008. Otaksuisin, että kyse on Stefan Håkansin yrityksistä, mutta en ole tarkistanut. [kommentti3: Yrityksen löytymisen jälkeen löytyi taloustietojakin Finderista ja Yritystelestä. Kiitoksia asiaa foorumilla kommentoinneille.].

Veikkausliiga antaa liigaseurojen yhtiöille kaksi tai neljä vuotta (en muista varmasti) aikaa nostaa pääoma takaisin positiiviseksi. FC Haka Oy:n pääosakas Seppo Koskinen on todennut, että kyseinen Veikkausliigan vaatimus ei velvoita yhtiöitä mitenkään. Yhtiöt saavat periaatteessa käyttää halutessaan talouden kuntoonsaattamiseen niin monta vuotta kuin laki ja velkojat sallivat. Liigalisenssi on aiemminkin annettu sellaisille seuroille, joille liigalisenssin myöntämistä ei ole taloudellisista syistä puollettu. Muistanko väärin, että viimeksi liigalisenssi evättiin talvella 2006 AC Allianssilta, mikä johti sitten kyseisen liigaseuran toiminnan lopettamiseen vain puolisen vuotta ennen uuden osakeyhtiölain voimaanastumista? Yhtiöt voivat tervehtyä omaan tahtiinsa, mutta ottavat pienen riskin, jos tahti on hitaampi kuin Veikkausliigan tahtoma.

Tällä hetkellä itse suhteellisen luotettaviksi arvioimissani huhuissa FC Haka Oy:lle povataan konkurssia vielä heinäkuun aikana. Kesken kauden tapahtuva konkurssi voi tuoda eteen tilanteen, jossa FC Haka ei pysty pelaamaan enää kauden loppuja otteluja. Periaatteessa konkurssipesälle voidaan määrätä hoitaja, joka voisi yrittää huolehtia kauden otteluiden läpipelaamiseen nykyisillä pelaajilla. Tässä vaihtoehdossa pelaajat saisivat palkkansa viimeistään palkkaturvan kautta. En kuitenkaan usko sellaiseen vaihtoehtoon. Tietojeni mukaan aika monella pelaajalla on voimakkaasti bonuspainoitteinen palkkasopimus. En halua kertoa mihin bonukset perustuvat, mutta olen aika vakuuttunut, että jos joku konkurssipesän hoitaja alkaa hoitaa toimintaa, mitään bonuksia ei varmasti makseta. Palkkaturvan kautta pelaajilla on luultavasti niin vähän saatavia, että he tuskin pelaavat kauden loppuun noilla liksoilla.

Periaatteessa liigalisenssi siirtyy FC Haka ry:lle ja yhdistys voisi kyllä tarjoutua pelaamaan Hakan loput ottelut junioreilla. Mutta silloin Hakasta tulisi pisteautomaatti, josta hyötyy osa joukkueista ja kärsii ne joukkueet, jotka ovat jo kohdanneet nykymuotoisen Hakan. Joten en usko muiden seurojen suostuvan tähän vaihtoehtoon.

Jos Hakan konkurssi toteutuisi ja joukkue ei pystyisi pelaamaan kauden loppuja otteluja, niin silloin ymmärtääkseni Hakan kaikki kauden aikana pelatut liigaottelut poistettaisiin sarjataulukosta. Joukkueet menettäisivät Hakaa vastaan pelatuista otteluista saadut pisteet ja maalit. Samalla tavalla pelaajat menettäisivät Haka-otteluissa tekemänsä maalit tai korttirangaistukset. Kauden päätteeksi sarjataulukon viimeinen joukkue karsisi.

Seuraava pulma olisi, että osalle seuroista kertyisi tuloja ottelusta Hakaa vastaan, mutta loput joukkueet jäävät ilman niitä tuloja. Kaiken lisäksi kaikille joukkueille kertyisi kauden aikana liian vähän pelejä. Veikkausliigassa on kuulemani mukaan varasuunnitelmat näiden tilanteiden varalta. Veikkausliigan ottelukaaviot suunnitellut Peter Lundström sai jopa talvella tehtäväksi laatia varalle 13 joukkueen otteluohjelman, mutta kyseinen ohjelma oli siis sellaista tilannetta varten, jossa oli 13 joukkuetta alusta alkaen. Jos samaan tilanteeseen jouduttaisiin melkein keskellä kautta, niin otteluohjelma vaatisi ilmeisesti voimakasta muokkausta. Ja siihen ei ole tainnut kukaan varautua, jos joukkueita olisikin lopussa vain tusina.

Välttämättä ei tosiperäisessä huhussa mainittu konkurssikaan aina toteudu. Esimerkiksi kaikilla joukkueilla on saamisia TV-sopimuksista ja tiukan paikan tullen niitä saamisia saatetaan aikaistaa. Tosin tässä asiassa en tiedä mitään varmaa, koska en torstaina onnistunut tapaamaan Veikkausliigan tiedottaja Markku Korhosta, vaikka käväisin koputtamassa toimiston ovella. Korhonen oli kuulema tunnin kestävässä palaverissa ja vaikka tarjouduin odottelemaan sen aikaa saadakseni kysyä edes kaksi kolme kysymystä Korhoselta, niin liigan toimiston byrokratia oli liian voimakas este. Joka tapauksessa tietojeni mukaan Urho-TV:ltä saadut rahat jaetaan neljään pottiin, joista ensimmäistä Veikkausliiga käyttää seurojen puolesta markkinointiin. Toinen potti on "tasaraha", jonka seurat saavat, jos otteluolosuhteet ovat tv-kuvaukseen sopivia (esimerkiksi nurmessa ei ole jenkkifutiksen raitoja). Kolmas potti jaetaan siinä suhteessa, missä joukkueella on televisioituja kotiotteluja. Mitä enemmän on TV-kotiotteluja, sitä enemmän potista pitäisi irrota rahaa. Neljäs potti perustuu menestykseen ja suomalaisten pelaajien määrään. Kauden lopuksi sarjataulukosta otetaan joukkueen pisteet ja lisätään niihin piste jokaisesta suomalaisesta pelaajasta. Jos pelaaja sattuu olemaan alle 21 vuotias, niin hänestä lisätään vielä toinen piste. Näiden uudelleenlaskettujen pisteiden mukaan lasketaan uusi sarjataulukko, jonka perusteella neljäs potti jaetaan parin tuhannen euron portain. Eli voittaja saa eniten, toinen 2000 euroa vähemmän, kolmas 4000 euroa vähemmän jne.

Koska en onnistunut tapaamaan Veikkausliigan tiedottajaa, en tiedä näiden pottien maksuaikataulua. Mutta oma arvaukseni on, että tasaraha on maksettu kauden aluksi. Kaksi viimeistä on ovat voimakkaasti takapainotteisia, koska niiden suuruuden pystyy varmasti määrittämään vasta kauden lopuksi. Mutta toisaalta kun tiedetään, että jokainen seura saa TV-rahoista esimerkiksi vähintään 30 000 euroa, niin tämä summa voitaisiin periaatteessa maksaa aiemmin. Mutta valitettavasti en tiedä onko näin tehty. Ja voisiko tämäntapaisia maksuja aikaistamalla välttää huhuissa veikkailtu konkurssi.

Sähköpostipalautetta Keskilinkille voi lähettää osoitteeseen webmaster (miumau) keskilinkki (piste) com.

Kirjoittaja on FC Haka Oy:n vähemmistöosakas.

Lähetä MySpaceen