Kirjastossa sattui kuukausi sitten osumaan käteen skotlantilaisen Malcom Kendrickin kirjoittama kirja "Ei sittenkään kolesteroli". En ollut vielä ehtinyt lukaista kirjaa lävitse kun television ajankohtaisohjelma MOT teki aiheesta ohjelman "Kolesterolipommi", jossa kritisoitiin kolesterolin alentamiseen pyrkivää terveydenhoitopolitiikkaamme ja etenkin statiini-lääkitystä.

Kenrickin kirja oli todella mielenkiintoinen. Alkuosassa käsitellään kolesterolimyyttiä ja osoitetaan sen aukkoja. Kenrickin selityksen mukaan verisuonistossa kulkevat kantasolut huolehtivat normaalisti verisuoniston ja erityisesti valtimoiden terveydenhoidosta, jos valtimoiden pintaan tulee jokin vaurio. Mutta ilmeisesti kantasolujen tuotanto loppuu ihmisen vanhentuessa ja korjausmekanismi lopettaa toimintansa. Hiukan yksinkertaistettuna selitettynä tämän jälkeen valtimoihin kerääntyy kolesterolia, joka synnyttää vaurioituneisiin kohtiin kasautumia, joissa on kuori. Jos tämä kuori jostain syystä puhkeaa, kasauman kohdalle voi syntyä purkautumia, jotka tukkivat valtimon ja aiheuttavat sydänkohtauksia. Kenrickin mukaan tämä kantasolutuotannon loppumisen taitekohta tulee miehillä 50-vuotiaana. MOT-ohjelma mainitsee jonkin tutkimuksen, jonka mukaan ikäraja olisi 48 vuotta.

Sellaisilla yli 50-miehillä, joilla ei ole mitään sydäntautia, kolesterolilla on Kenrickin mukaan myönteinen vaikutus terveyteen. Alle 50-vuotiailla ei-sydänsairailla miehillä korkea kolesteroli saattaa olla osoitus alttiudesta sydänsairauksiin ja kolesterolipitoisuutta pyritään siksi alentamaan. Mutta sekin tulisi tapahtua mieluimmin elintapoja muuttamalla kuin syömällä statiineja. Korkea kolesterolipitoisuus on pikemminkin seuraus ja mittari, joka ilmaisee hälyttävän tilanteen, eikä sairauden syy. Statiinilääkityksellä on roolinsa ilmeisesti sydänsairailla eli jo esimerkiksi aiemmin sydänkohtauksen saaneilla, mutta sydänkohtausten estolääkkeenä sitä ei pitäisi käyttää lukuisien sivuvaikutusten vuoksi.

Kolesterolin myönteinen vaikutus yli 50 vuotiailla miehillä ja myös naisilla liittyy mm. syöpäsairauksien vähenemiseen. Kenrick kiinnittääkin kirjassaan huomiota siihen, että monissa statiinien vaikutusta tutkivissa tutkimuksissa ei ole julkaistu kokonaiskuolleisuuslukuja. Joistakin tutkimuksista on tietoja, että statiinit vähensivät kyllä koehenkilöiden kuolleisuutta sydänsairauksiin, mutta veren kolesterolin voimakas lasku saattoi esimerkiksi aiheuttaa aivoverenvuotoja tai altistaa syöpäsairauksille. Joten koehenkilöiden kokonaiskuolleisuus oli sama kuin ilman statiini-lääkitystä tai jopa korkeampi. Henrick osoitti tutkijoiden siteet lääketeollisuuten ja epäilee joidenkin tutkimustulosten peukaloimista.

Kenrickin kirjan loppuosa esittää teorian sydänsairauksien oikeasta syystä. Esimerkiksi MOT-ohjelma ei käsitellyt tätä puolta, koska Kenrickin esimerkit esimerkiksi Suomen kohdalta eivät tunnu täysin uskottavilta. Kenrick kuitenkin on löytänyt eri tutkimuksissa viitteitä siitä, että sydänsairauksia ja sydänkohtauksia aiheuttaa ennen muuta stressi ja sitä tukevat riskitekijät. Samoin syvät yhteiskunnalliset murrokset ja ihmisten muutot maasta toiseen altistavat sydänsairauksille.

Kenrick perustele stressiteoriaansa kertomalla, että esimerkiksi Yhdysvaltoihin muutti paljon väestöä 1900-luvun alussa ja sopeutumisvaikeuksien stressi näkyi sydänsairauksien huippuna 1920- ja 1930-luvulla, minkä jälkeen niiden määrä pikkuhiljaa laski. Erityisen uskottavana Kenrickin perustelu tuntuu hänen kertoessaan länsimaihin muuttaneista intialaisista, joilla ei muutoin ollut kovin suuria riskitekijöitä. Monet intialaiset olivat esimerkiksi kasvinsyöjiä ja tupakointi oli vähäistä. Kenrick oli löytänyt joitakin tutkimustuloksia, että ne intialaiset, jotka parhaiten säilyttivät oman kulttuurinsa arvot ja elämäntavat, kärsivät sydänsairauksista vähemmän kuin ne maahanmuuttajamaamiehensä, jotka eivät vaalineet perinteitään yhtä hyvin.

Suomalaisten suurta sydänsairauskuolleisuutta 1960-luvulla Kenrick selittää karjalaisten asuttamisella Suomeen. Hänen mukaansa karjalaisia siirtyi ennen muuta Pohjois-Karjalaan ja väestömuuton aiheuttama stressi synnytti 1960-luvulla sydänsairaushuipun, jota parannettiin ruokailutottumuksia muuttamalla. Suomalaisista tämä kohta ei tunnu kovin uskottavalta, vaikka karjalaisten pientilallisten elämä on varmasti ollut rankkaa. Tuntuisi pikemmin, että itse sodat ja niiden aikaiset huonot elinolot ovat olleet paljon suurempi stressi kuin siirtokarjalaisten asuttaminen.

Joka tapauksissa Kenrick hyväksyy joitakin tutkimustuloksia. Esimerkiksi kirjan alkupuolella hän selittää, että kalaruoasta saatavilla rasvoilla (Omega-3-rasvahapot) ja kohtuullisella alkoholin nauttimisella on myönteinen vaikutus sydänkohtausten ehkäisyssä. Alkoholeissa jopa olut on hyväksyttävä sydänsairausten vähentäjä, vaikka viinit olisivat ilmeisesti tehokkaampia.

Kirjan loppuosassa Kenrick luettelee esimerkkejä fyysisistä stressitekijöistä, jolla on terveellinen vaste:

• Liikunta
• Kilpaurheilu
• Hieronta
• Sauna
• Kohtuullinen alkoholinkäyttö
• Laulaminen
• Benji-hyppy
• Kalliokiipeily
• Vuoristorata-ajelu

Esimerkkejä psyykkisistä stressitekijöistä, joilla on terveellinen vaikutus:

• Oman jalkapallojoukkueen voitto
• Tutkinnosta suoriutuminen
• Onnistuneiden kauppojen tekeminen
• Mukavan illanvieton järjestäminen
• Tiukka työaikataulu - mutta ei liian tiukka
• Hyvin vastaanotetun luennon pitäminen
• Kiireinen vuoro ensiapuasemalla, jolla kukaan ei kuole
• Pääministerinä toimiminen

Esimerkkejä fyysisistä stressitekijöistä, joilla on epäterveellinen vaste:

• Ylenmääräinen, rasittava ja pakollinen liikunta epäsuotuisissa oloissa, esimerkiksi työ syvällä venäläisessä hiilikaivoksessa
• Nopeat ympäristönmuutokset / jyrkät lämpötilanvaihtelut
• Hävittäjälentäjänä toimiminen
• Nivelreuma
• Kokaiinin käyttö
• Tupakointi
• Kiireinen syöminen
• Iso vamma / leikkaus
• Selkäydinvamma
• Steroidien käyttö
• Hormonijärjestelmän sairaus
  • Cushingin tauti (liikaa kortisolia)
  • Fekromosytooma (liikaa adrenaliinia)
  • Diabetes (liikaa sokeria)
  • Akromegalia (liikaa kasvuhormonia)

Esimerkkejä psyykkisistä stressitekijöistä, joilla on epäterveellinen vaste:

• Sietämätön pomo
• Rasismin kohteeksi joutuminen
• Syrjäytyminen ympärillä olevasta väestöstä/kulttuurista
• Rahahuolet, pitkäaikainen velka
• Alhainen asema yhteiskunnan hierarkiassa
• Heikko sosiaalinen verkosto
• Tukea antamaton, rakkaudeton ja kaltoin kohteleva puoliso
• Oman joukkueen tappio jalkapallo-ottelussa
• Maanjäristyksen keskelle joutuminen (tämä on myös fyysinen stressitekijä)
• Vuoteesta nousu maanantaina
• Pakon edessä tapahtuva maastamuutto / yhteiskunnasta eroonjoutuminen
• Numero neljä (kiinalaisessa kulttuurissa numero neljä kuulostaa samalta kuin kuolema)

Allekirjoittanut kuuluu ikäryhmään 50+ vuotta, joten Kenrickin kirjan jälkeen elintavat muuttuvat hiukan. Kalaa täytyy ilmeisesti syödä hiukan enemmän kuin tähän asti. Samoin alkoholia täytynee alkaa juoda nykyistä useammin. Kolesterolipitoiset kananmunat ja katkaravut siirtyvät kiellettyjen ruokien listalta taas hyväksyttyihin ruokiin. En ole käyttänyt leivän päällä vuosikymmeniin mitään levitettä, mutta tulevaisuudessa saatan jopa ostaa paketin voita silloin tällöin. Kenrick sai minut uskomaan, että kolesteroli ei ole sydänsairauksien syy ja etenkin minun ikäisillä miehillä kolesteroliarvojen pitäisi olla nykyisiä suositusarvoja korkeammat.

Sivun html-koodia on päivitetty ja sivuston tekstiä on täydennetty (ennen muuta kuvien alt- ja title-tekstien osalta) 1.10.2017. Html-päivityksessä poistettiin jäykkä table-rakenne ja korvattiin se joustavalla div-rakenteella, jonka pitäisi mukautua sujuvasti myös tablet- ja kännykkänäyttöihin. Blogin kirjoittaja twitterissä Kirjoittaja on FC Haka Oy:n vähemmistöosakas.