Kuten wikipedia kertoo, Haiku on perinteinen japanilainen kolmisäkeinen runo, jossa on 17 tavua. Tavut on jaettu säikeiksi suhteessa 5-7-5. Haiku kuului osana mm. japanilaiseen samuraiperinteeseen. Fyysisten harjoitusten lisäksi samurait harjoittelivat haikujen kirjoittamista ja haikuja käytettiin muistaakseni myös osana japanilaisia kosintarituaaleja.

Mutta Haiku on myös MIT-lisenssiä noudattava avoimen lähdekoodin käyttöjärjestelmä, joka perustuu aikaisempaan BeOS-käyttöjärjestelmään. Palm. Inc-niminen yritys osti vuonna 2001 Be, Inc. -yrityksen ja lopetti BeOS-käyttöjärjestelmän kehityksen. Tämän jälkeen alkoi kyseiseen käyttöjärjestelmään perustuvan avoimen käyttöjärjestelmän kehittäminen. Käyttöjärjestelmän nimeksi valittiin Haiku. Sen ensimmäinen julkinen alfa1-versio julkaistiin syksyllä 2009. Maanantaina 10. toukokuuta 2010 julkaistaan käyttöjärjestelmästä versio alfa2. Kyseinen käyttöjärjestelmä on vielä raakile, jota ei suositella käytettäväksi turvallista datan säilytystä tarvitsevissa tarkoituksissa. Vertailuna voitaisiin sanoa, että Haiku on kehityksessä samassa vaiheessa kuin Linux oli vuosina 1993 ja 1994 ennen version 1.0 julkaisemista.

Linux on tällä hetkellä sellaisessa kypsyysvaiheessa, että pystyäkseen avustamaan käyttöjärjestelmäytimen kehityksessä pitää olla vähintään guru-tason osaaja C-kielessä tai omata diplomi-insinöörin koulutus ohjelmointialalla. Haiku poikkeaa Linuxissa siinä, että sitä ei ohjelmoida C-kielellä, vaan pääosa koodista on kirjoitettu C++-kielellä. Käyttöjärjestelmän ohjelmointiin pääsee helposti mukaan parin vuoden ohjelmointikokemuksella. Käyttöjärjestelmän paikallistaminen eri kielille on vasta alkanut ja vaikka itse ohjelmien suomentaminen ei ole suuri urakka, niin käyttöohjeiden ja vastaavien dokumenttien kirjoittamisessa tarvitaan myös suomalaisia asiantuntijoita.

Käyttöjärjestelmän voi asentaa jo suoraan tietokoneen kiintolevylle, vaikka levyjen osiointi suositellaan suoritettavaksi jollain muulla käyttöjärjestelmällä kuin Haikulla. Asennuslevykkeet voi tehdä polttamalla verkosta saatava iso-vedos CD-ROM-levylle, mutta alkukäynnistettävän iso-vedoksen polttaminen ei normaalisti onnistu helposti Windows-käyttöjärjestelmässä. Sen sijaan Linux-järjestelmästä löytyy työkalut, joilla voidaan polttaa Haikun asennus-CD-ROM-levy. Yksi vaihtoehto on polttaa ns. Live-CD-versio, jossa käyttöjärjestelmä käynnistetään CD-ROM-levyltä ja se suoritetaan tietokoneen RAM-muistissa ilman että tietokoneen kiintolevylle tehdään mitään muutoksia. Aloittelijalle on kuitenkin helpointa ja suositeltavimpaa ajaa Haiku-käyttöjärjestelmää ns. virtuaalikoneessa. Suosituin tapa on ladata WMware Player (linkki yllä) ja asentaa sellainen esimerkiksi Windows-käyttöjärjestelmään.

1. Kun WMware Player on asennettu järjestelmääsi, kannattaa surfata Haiku-os.org-sivustolle ja ladata sieltä vaikka viimeisin ns. nightly builds-pakkaus omalle tietokoneelle. Latausosoite näkyy viereisestä valokuvasta. Nämä zip-muotoiset pakkaukset kannattaa imuroida netin kautta omalle koneelle ja ne voi tallentaa esimerkiksi USB-tikulle, kuten itse teen.

2. Ennen latausta kannattaa tarkistaa, että latauskohteessa on tarpeeksi levytilaa. Sonyn 8 gigatavun muistikortilla on tilaa melkein 3 gigatavua, joten tuollainen nightly-builds-pakkaus, jossa on ohjelmia vähemmän kuin CD-ROMille poltettavassa iso-vedoksessa, mahtuu juuri ja juuri tuohon tilaan.

3. Nightly-builds-paketit on numeroitu ns. revision- eli korjausversionumerolla ja kyseistä numero kannattaa käyttää asennushakemistoon luomiseen. Ylempi vaalean sininen viiva näyttää netistä ladatu zip-pakkauksen, joka puretaan Windows-käyttöjärjestelmässä helpoiten näpäyttämällä sitä kerran ja valitsemalla hiiren kakkospainikkeella valinnan "Pura".

4. Purkamisen aluksi kannattaa valita Selaa-painikkeella asennushakemisto.

5. Asennushakemistoksi kannattaa luonnollisesti valita hetki sitten luotu r36737-hakemisto. Periaatteessa kyseisen hakemiston eli kansion voisi luoda tässäkin vaiheessa, mutta numerot menevät helposti sekaisin, jos asennuspakkaus ei ole samanaikaisesti näkyvissä.

6. Sen jälkeen kannattaa kaikessa rauhassa odottaa, kunnes tiedostot on purettu kohdehakemistoon.

7. Kun purkaminen on saatu suoritettua, kohdehakemisto avautuu näyttäen sen sisällön. Ylimpänä on blank-bfs-2048 -tiedosto, joka on itse asiassa levyasema. Jos sinulla on jossain aikaisemmassa r-hakemistossa samanlaisella levyasemalla tiedostoja, jotka haluat säilyttää, niin voit tässä vaiheessa siirtää kuvassa näkyvän tyhjän blank-bfs-2048-tiedoston yhtä hakemistoporrasta ylemmäs USB-tikun juureen ja käydä siirtämässä toisesta r-hakemistosta samanniminen tiedosto tähän hakemistoon eli kansioon.

8. Hakemistopuussa ylempänä sijaitseva nightly-builds-pakkaus kannattaa tässä vaiheessa poistaa viemästä tilaa. Sen yläpuolella on ylimääräinen blank-bfs-2048 -tiedosto eli virtuaalilevyasema, jonka voi myös poistaa, jos sinulla on jo r36737-hakemistossa vastaava tiedosto.

9. WMware Player-ohjelmaa avattaessa näkyviin tulee kaksi virtuaalikonetta. Ylimpänä Home-hakemiston alapuolella on uusin eli ilmeisesti versio r36724 tässä tapauksessa. Ja sen alapuolella on luultavasti versio r36674. Uuden virtuaalikoneen avaamiseksi kannattaa valita "Open a Virtual Machine" -linkki.

10. Tämä jälkeen avautuu hakemistonäkymä viimeksi asennettuun virtuaalikoneeseen. Nyt kannattaa valita vihreällä ylöspäin osoittavalla nuolella varustettu kuvake ja surffata yhtä hakemistoporrasta ylemmäs.

11. Seuraavassa vaiheessa valitaan uusin virtuaalikone eli r36737-hakemisto.

12. Hakemiston avauksen jälkeen tulee näkyviin haiku-alpha-virtuaalikoneen kuvake, joka valitaan ja sen jälkeen napsautetaan Avaa-painiketta.

13. Sen jälkeen palataan WMware Playerin avausvalikkoon, jossa ylimmäinen eli viimeksi asennettu virtuaalikone on asennettu. Tietojen mukaan virtuaalikone käyttää vain 512 megatavua RAM-muistia. Jos tietokoneessa on enemmän, kuten yleensä tietokoneissa nykyään on, tätä kannattaa muuttaa valitsemalla oikealta alhaalta linkin "Edit virtual machine settings".

14. Oheisella lossipalkilla voidaan valita virtuaalikoneen käyttämän RAM-muistin määrä.

15. Oletuksena oleva 512 megatavua on enemmän kuin suositeltu muistimäärä 256 megatavua, mutta olen testausmielessä laittanut aina suositellun maksimiarvon eli 1944 megatavua. Muistiarvojen on oltava 4 megatavun monikertoja. Lopuksi valitaan OK-painike.

16. WMware Playerin päävalikosta valitaan seuraavaksi "Play virtual machine"-linkki.

17. Käynnistymisen yhteydessä WMware Player-ilmoittaa havaitsemistaan oheislaitteista. Tässä tapauksessa se kertoo USB-tikusta, jossa Haiku-virtuaalikone sijaitsee.

18. Käynnistysprosessin lopuksi avautuu Haiku-työpöytä. Sen oikeassa yläkulmassa on Deskbar-palkkikokoelma, jota näpäyttämällä saa avattua ylimmän tason ponnahdusvalikon. Deskbarin yläpuolella ovat minimoi-, maksimoi- ja sulje-painikkeet, joista keskimmäinen on myöhemmin melkein suositeltavin. Vasemmassa alakulmassa näkyy ohje, kuinka Haiku-haiku työpöytä aktivoidaan ja työpöydän ollessa aktiivisena samassa paikkaa näkyy ohje siitä, kuinka virtuaalikoneesta poistutaan. Ohjeet eivät ole näkyvissä, jos maksimoi-painike on valittuna, joten aluksi on suositeltava pitää virtuaalikoneen näyttöä tämän kokoisena.

19. Ensimmäisenä kannattaa valita ylimmän tason valikosta alimpana oleva "Preferences"-valikko ja sieltä "Keymap"-asetukset.

20. Haikussa ei ole vielä valintana suomalaista näppäimistökarttaa, mutta koska ruotsalainen on samanlainen kuin suomalainen, kannattaa valita "Swedish". Ylhäältä File-valikosta löytyy "Save"-valinta ja siinä kannattaa nimetä näppäimistö nimellä "fi". Tällöin vasempaan alakulmaan ilmaantuu "(Current)"-tekstin alapuolelle teksti "fi". Vältä koskemasta oikealla olevaan painikkeeseen (Revert). Ohjelma suljetaan napsauttamassa vasemmassa yläkulman keltaisessa välilehdessä (ei näy kuvassa) olevaa neliötä.

21. Seuraavana kannattaa valita äskeisestä "Preferences"-valikosta Keymap-valinnan alla oleva Locale-asetus. Silloin avautuu oheinen näkymä, jossa on kaksi välilehteä (Language ja Country) sekä ensisijaisena kielenä englanti (English).

22. Ensimmäisenä kannattaa etsiä vasemmalla olevasta luettelopuusta suomenkieli eli "Finnish".

23. Kun suomenkieli on valittu napsauttamalla, niin hiiren painiketta kannattaa pitää pohjassa ja raahata "Finnish" oikealle olevan ikkunan päälle ja pudottaa palkki ikkunaan.

24. Seuraavaksi valitaan englanninkieli eli "English" ja raahataan se vasemman ikkuna yläpuolella ja pudotetaan sinne. Tällöin suomi eli Finnish jää oikeaan ikkunaan ensisijaiseksi kieleksi.

25. Seuraavaksi valitaan "Country"-välilehti, jolloin avautuu tämän näköinen näkymä.

26. Vasemmalla olevasta valikosta kannattaa etsiä sitten Suomi eli "Finnish (Finland)". Haiku-käyttöjärjestelmän keskeneräisyys näkyy mm. siitä, että oikealta puuttuu erilaisia asetuksia, jotka käyttäjä joutuu itse valitsemaan. Näitä ovat desimaalierotin, euro-merkki ja sen sijainti sekä 24-tuntinen kello. Käyttöjärjestelmän alfa-luonne tulee välillä näkyviin siinä, että asetukset saattaa joutua tekemään uudelleen virtuaalikoneen uudelleenkäynnistyksen jälkeen ja joissakin asetuksissa jopa asetusohjelman uudelleenkäynnistämisen yhteydessä. Eli valinnat eivät aina pysy. Ohjelma suljetaan vasemman yläkulman neliöstä.

27. Vaikka kelloasetuksen teki jo kerran, niin Deskbar-asetuksissa joutuu valitsemaan uudelleen 24-tuntisen kellon ja eurooppalaistyyppisen päivämäärän. Haikun keskeneräisyys näkyy tällaisissä asioissa.

28. Jos "Preferences"-valikosta valitsee "Keyboard"-valinnan, näkyviin avautuu oheisenlainen näkymä. Hups! Se onkin jo suomennettu! Se aiemmin tehty locale-asetus suomenkielelle vaikuttaa jo tässä ohjelmassa. Eikä tietokonetta tarvinnut edes käynnistää uudelleen: ;-)

29. Hiiriasetukset on suomennettu jo melkein kokonaan joitakin ponnahdusikkunoita lukuunottamatta. Ohessa on sylimikrojen levyhiiren asetusnäkymä.

30. Pairs eli Parit-peli on esimerkki Haiku-ohjelmista, jota ei ole suomennettu vielä täydellisesti. Tosin siitä on tainnut jäädä suomentamatta vain ylimpänä oleva nimi. Kyseinen kohta saattaa olla asetettu lokalisoitavaksi lähdekoodissa, mutta sitä ei ole ehkä lisätty niiden merkkijonojen joukkoon, jotka suomennetaan. Ja vielä sen jälkeenkin kestää hetki, ennenkuin suomennokset hyväksytään ja siirretään lähdekoodiin. Ja valmiin tuloksen voi nähdä seuraavan nightly-build-asennuksen jälkeen. Kuvassa näkyy hyvin vasemman yläkulman sulkemisneliö.

31. Toinen virtuaalilevyasema eli aiemmin mainittu "blank-bfs-2048mb" otetaan käyttöön Deskbarin ylimmän tason "Mount"-alivalikosta, jossa on Blank_BFS näkyvissä.

32. Liittämisen jälkeen Blank_BFS-virtuaalilevyasema näkyy työpöydällä kuvakkeena, jonka vihreä palkki kasvaa sitä korkeammaksi, mitä täydemmäksi levyasema tulee.

33. Haiku Alfa2 on täällä!

34. Hiukan ennen työpöytää!

Haikusta löytyy monia Linux-ympäristöstä tuttuja työkaluja ja ohjelmia. Työkalut löytyvät ennen muuta Terminal-ikkunasta, joka toimii suunnilleen kuten linuxin vastaava konsoli-ikkuna. Haikun Terminal voidaan muuttaa ikkunakokoihin 80x25, 80x45, 132x25 ja 132x40. Mutta laajemmat ikkunat eivät välttämättä toimi kovin hyvin. Esimerkiksi komentorivin komennot kiertävät leveässä ikkunassa vasempaan laitaa jo hyvissä ajoin, mutta eivät jatku seuraavalle riville vaan entisen rivin päälle.

Haikun suurin pulma tällä hetkellä on se, että laitteistotuki on vielä suhteellisen heikko. Esimerkiksi käyttöjärjestelmä ei välttämättä näytä tai tunnista sylimikron webbikameraa. Käyttöjärjestelmän käynnistyminenkään ei onnistu kaikissa tietokoneissa sitten kun käyttöjärjestelmää aletaan testata muuallakin kuin virtuaalikoneissa. Samoin esimerkiksi näyttöjen ja tulostimien tuki on vielä vajavaista. Ja paljon muutakin tehtävää löytyy hakkereille, jotka haluavat haasteita.

Sähköpostipalautetta Keskilinkille voi lähettää osoitteeseen webmaster (miumau) keskilinkki (piste) com.

Kirjoittaja on FC Haka Oy:n vähemmistöosakas.

Lähetä MySpaceen