Matkojen lisäksi esitellään erilaisia kulkureittejä, joita ihminen on matkannut kautta aikojen. Esimerkkinä näistä ovat joet. Tonava esitellään, mutta aasialaiset joet jäävät vähemmälle huomiolle. Niilin lähteiden etsimisestä kerrotaan useankin matkan yhteydessä, mutta itse Niiliä esitellessä kerrotaan vain niistä faaraoiden aikaisista kaupungeista, jotka sijaitsivat Niilin varrella.
Rautateitä esitellään ja joku Siperian rata sekä Orient Express-junayhteys ansaitsevat esittelyn. Mutta kanavat, jotka olivat Euroopassa tärkeä kulkuväylä ennen rautateiden keksimistä, ohitetaan käytännössä kokonaan. Kanavien joukossa oma suosikkini on tietysti UNESCOn maailmaperintökohde Canal du Midi, joka yhdisti Atlantin valtameren ja Välimeren 1600-luvun lopulla.
Kirjasta löytyy mies mielenkiintoisia historiallisia tietoja ja anekdootteja. Esimerkiksi en itse tiedostanut sitä, että kun kristityt alkoivat häätää maureja pois Espanjasta tai taistelemaan ristiretkien aikana saraseeneja vastaan Jerusalemissa, niin kyse oli taistelusta teknisesti kehittyneempää kulttuuria vastaan. Sama teknisen kehityksen ihannointi näkyi siinä, että ranskalainen Jules Verne valitsi maailmanympärimatkaajaksi englantilaisen aristokraatin.
Anekdoottipuolella hauskin juttu taitaa olla, kun kerrottiin hippien matkoista Katmanduun ja Kaukoitään. Hippiaate syntyi 1960-luvulla Kaliforniassa, jossa osavaltion kuvernöörinä oli muuan Ronald Reagan, myöhemmin USA:n presidentti. Regan kuvasi, että hipit pukeutuivat kuin Tarzan, heidän hiuksensa olivat kuin Janella ja he tuoksuivat kuin simpanssi Cheetah.
Tätä blogia kirjoittaessa ajankohtaisin matkakohde taitaa olla Machu Picchu. Eurooppalainen valloittaja Francisco Pizarro ei koskaan löytänyt Machu Picchua ja se ei löytynyt myöskään 300 vuotta kestäneen espanjalaisvaltauksen aikana. Eurooppalaisalkuiset kansat löysivät sen vasta heinäkuussa 1911 eli kuukauden kuluttua sen löytämisestä tulee kuluneeksi 100 vuotta.
Kirja on mediana tavallaan tienhaarassa. Perinteisenä paperimediana se häviää helposti taistelussa videomediaa ja wikipedia-tyyppistä nettimediaa vastaan. Nuorempi käyttäjäpolvi ei aina enää jaksa syventyä pitkiin teoksiin, jotka ovat pelkän tekstin varassa. Toisaalta myös median muoto on muuttumassa. Markkinoilla on jo mustavalkoiseen näyttötekniikkaan perustuvia sähköisten kirjojen lukulaitteita, mutta tämäntapaisia esimerkiksi karttoja sisältäviä teoksia ne eivät vielä pysty esittämään. Mutta värinäytöillä varustetut lukulaitteet ilmaantuvat markkinoilla vähitellen ja silloin kirjoista tulee yhä enemmän tämäntyyppisiä kuin 100 Great Journeys -teos on. Se sisältää tekstiä lyhyissä kappaleissa, pieniä kuvia, karttoja ja linkkejä muihin aihetta käsitteleviin lähteisiin. Kustantamot tekevät jo nykyään kirjoja siten, että ne on myöhemmin helppo siirtää tulevaisuuden medioihin.
Sähköpostipalautetta Keskilinkille voi lähettää osoitteeseen webmaster (miumau) keskilinkki (piste) com.
Kirjoittaja on FC Haka Oy:n vähemmistöosakas.
Lähetä MySpaceen
|