Toijalasta, Viialasta ja Kylmäkoskesta muodostuneella Akaan kaupungilla on kolme komeaa kirjastoa. Itse käytän säännöllisesti Viialan kirjaston palveluja, mutta poikkean toisinaan myös Toijalan kirjastossa. Vuosien mittaan nykyisen Akaan alueella on ollut useita kirjastoja. Esimerkiksi alueen työväenyhdistyksillä ja tehtailla on ollut omia kirjastoja. Kun akaalainen kirjasto juhli 150-vuotisjuhliaan sunnuntaina 9.10.2011, lähdin paikan päälle mukaan juhlahumuun.
1. Akaassa on kolme kirjastoa, joista Helsinki-Tampere -radalle näkyvä Viialan kirjasto on arkkitehtuuriltaan näyttävin. Kirjasto yhdessä taustalla näkyvin Viialan kirkon kanssa loistaa etenkin yövalaistuksessa kuin jalokivi pienen taajaman rakennusten joukosta. Kirjaston osoite on Solmukatu 3, Viiala. Akaassa on kirjastot myös Kylmäkoskella ja Toijalassa. Kylmäkosken kirjasto sijaitsee osoitteessa Koulutie 3 ja pääkirjasto Toijalassa osoitteessa Köyvärintie 1.
4. Eturiviin asettuivat Akaan kaupunginjohtaja Aki Viitasaari, opetusministeri Jukka Gustafsson, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Timo Rajala, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Juhani Salin ja vapaa-aikalautakunnan puheenjohtaja Leena Mankkinen. Käytävän toisella puolella kunniapaikoilla istuivat entinen kirjastonhoitaja Riitta Hognerud-Mikkonen ja nykyinen kirjastotoimenjohtaja Timo Tamminen.
5. Tervehdyssanat lausui Akaan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Timo Rajala. Eturivissä oikella istuivat nykyinen kirjastotoimenjohtaja Timo Tamminen sekä entinen kirjastotoimenjohtaja Riitta Hognerud-Mikkonen ja hänen aviomiehensä kaupunginvaltuutettu Hannu Mikkonen. Vasemmalla oli kaupunginjohtaja Aki Viitasaari.
Akaan kaupungin kirjaston 150-vuotisjuhlan tervehdyssanat lausui valtuuston puheenjohtaja Timo Rajala.
Arvoisa ministeri, hyvät naiset ja miehet, kaikki kirjaston ystävät,
nykyisessä tietotulvan ja informaatioähkyn maailmassa on hauska pysähtyä miettimään elämää entisinä aikoina.
Me juhlimme täällä tänään Akaan kaupungin kirjaston 150-vuotisjuhlavuotta. Ajallisesti se tarkoittaa mielen palauttamista 1860-luvulle.
Kirjasto on oiva apu ja historian kirjoitus on hyvä muisti. Siksi seuraavat puheeni havainnot pohjautuvat pääosin Akaan historia-teoksesta poimimiini merkintöihin.
Ensiksi pitää kysyä, miksi juuri 1860-luvulla? Suomi oli tuolloin Venäjän vallan alla. Juhana Wilhelm Snellmanin kansallinen herätystyö pyrki kahteen uudistukseen: 1) sivistyneistö piti saada kieleltään ja mieleltään suomalaiseksi ja 2) piti herättää kansan tietoisuus omasta olemuksestaan. Jälkimmäinen tarkoitti mm. kouluopetuksen järjestämistä ja kansan sivistystason nostamista.
Kirjastotoiminnan kehitys Suomessa näyttäytyy selkeässä yhteydessä koulujen ja nimenomaan kansakoulujen perustamisessa.
Uudet sivistystyön ajatukset virtasivat Akaaseen säätyläisten tuomina. Tässä edesauttoivat hyvät yhteydet Tampereelle ja Hämeenlinnaan, jopa Helsinkiin. Jo silloin oli olemassa HHT-nauha - nauha, josta me tänään yhä voimistuvin äänenpainoin täällä Akaassakin puhumme. Se on ollut sivistyksen väylä Akaaseen.
Katkelma kutsusta: "Pitäjään päätettiin perustaa lainakirjasto asukkaiden lukuharrastuksen ja tätä tietä heidän tietomääränsä lisäämiseksi. Tarkoituksena oli avata kirjasto vuoden 1861 helmikuussa."
Hanke oli yksityisten - ei tässä ajassa vielä julkisyhteisön tai yhteiskunnan.
Alku oli karikkoista ja vaatimatonta. Ajan myötä toiminta laajeni koulujen yhteyteen perustettujen paikalliskirjastojen kautta. Niitä hoitivat opettajat ilman eri korvausta ja hankinnat olivat lahjoitusten varassa.
Lainastojen merkitys lienee ollut kuitenkin suuri, koska ei ollut radiota ja televisioita ja lehtien ilmestyminen oli vielä harvinaista.
Todettakoon tässä, että oma paikallislehtemme Akaan Seutu viettää tänä vuonna 95-vuotisjuhliaan. Kirjastolla ja lehdistöllä on aina ollut lämmin suhde - kirjastojen lehtilukusalit ovat tänä päivänäkin ahkerassa käytössä. Ne ovat merkittävä osa kirjastojen palveluvalikoimaa.
Eräs huomionarvoinen piirre 1800-1900-lukujen vaiheilta vielä todettakoon. Myös yrityksillä ja yhdistyksillä oli kirjastoja. Suvannon historiateos mainitsee Akaan Höyrysaha Oy:n, Toijalan VPK:n ja Kylmäkosken Nuorisoseuran, joista viimeksi mainitulla oli kylästä kylään kulkenut kiertävä kirjasto.
Kyseessä lienee ollut hevosvetoinen kirjastovankkuri. Vai oliko kyseessä runoreppu, romaanirinkka vai pahvilaatikollinen proosaa ja pamflettia?
Vuosi 1954 merkitsi huomattavaa kehitysaskelta, kun jälleen tässä samassa korttelissa sijainnut lääkäritalo päätettiin saneerata kirjastoksi.
Vuonna 1958 valtion tarkastaja kirjoitti: "Kirjastolla on oma rakennus hyvällä paikalla kauppalan keskustassa. Valokilpi kirjaston seinässä ohjaa kirjastoon iltapimeällä. Osittain uudet vaaleat kirjahyllyt, lastenosastolla ja lainausosastolla pyöreä pöytä tuoleineen. Lastenosastolla satukirjapöydät."
Vielä tärkeämpää kuin toimivat puitteet oli silloin ja on yhä tänä päivänäkin osaava henkilökunta. Kaikki kirjastonkäyttäjät muistavat Toijalan kirjaston ikonin, legendan Helvi Harjulan. Hänen vetämänään toiminta kehittyi, laajeni ja monipuolistui. Alkoi tulla satutunteja, kirjailijailtoja, kaukolainoja ja muuta.
Helvi Harjulan ansioksi on mainittava Toijalan kirjastossa olevat Romania-kokoelma, Suomen laajin romanialaisten kirjojen erikoiskokoelma. Se on tänä päivänä kirjallisuuden harrastajien ja tutkijoiden käyttämä erikoisuus.
Harjulaa seurasi tehtävässä Riitta Hognerud-Mikkonen. Hänen erityisenä ansionaan on mainittava kirjastotyön ohella pyytetön uurrastus kulttuuritoiminnan eteen.
Nykyinen kirjastotoimenjohtaja Timo Tamminen on perinyt suuret saappaat ja saanut nyt kuntaliitosten myötä johdettavakseen peräti kolmen kirjaston toiminnot.
Kansalaisten palaute kirjastopalveluista on hyvin myönteistä. Siitä palvelutyöstä kuuluu suuri kiitos koko henkilöstölle, joka ikiselle!
Tämän päivän kirjasto on palveluvalikoimaltaan runsas. Se on paremmin tietopalvelukeskus kuin pelkkä kirjalainaamo. Edelleen vahva yhteys koulumaailmaan on säilynyt, koulut ja kirjasto tekevät maininnanarvoista yhteistyötä. Nykyään on musiikkia, nuotteja, ääni- ja kuvatallenteita perinteisten kirjojen ohella, on internetit ja sähköinen palvelu, kirjaston verkostot ja paljon muuta. Edelleen kirjastossa on näyttelytila ja tilaisuuksia.
Ja edelleen ja onneksi: on se osaava henkilökunta. Kunnallisena palveluna kirjasto elää väkevästi kansalaisten arjessa, vaikka se joutuukin taistelemaan paikastaan alati viihteellistyvässä yhteiskunnassa.
Hyvät ystävät, kirjaimellisen lämpimästi tervetuloa juhlaan!
Juhlapuheen piti opetusministeri Jukka Gustafsson.
Päätössanat sanoi vapaa-aikalautakunnan puheenjohtaja Leena Mankkinen.
Tilaisuuden puheet löytyvät tästä kuvablogista joko tekstinä tai äänitiedostoina. Yritän saada äänitiedostotkin kirjalliseen muotoon.
Sähköpostipalautetta Keskilinkille voi lähettää osoitteeseen webmaster (miumau) keskilinkki (piste) com tai Twitteriin tilille https://twitter.com/JormaKarvonen.
