1. Lähikadulla kulkiessa pongasin tällaisen kilpiliikkeen, jossa voi teettää erilaisia rekisterikilpiä. Samanlaisia liikkeitä olen nähnyt Ranskassakin. Siellä on tapana, että jos auton takana on joku perävaunu, joka peittää rekisterikilven, niin perävaunun perään viritetään milloin mihinkin asentoon rekisterikilpi, jonka tunnus on sama kuin auton rekisteritunnus. Näitä lisäkilpiä teetetään kilpiliikkeissä tarpeen mukaan. Pyöräretkellä Etelä-Ranskassa löysin kerran tienvarrelta tällaisen perävaunusta pudonneen rekisterikilven ja kun se numeron perusteella ei ollut paikallisia (vaan muualta Ranskasta), pakkasin sen mukaan kotiin matkamuistoksia.

2. Ateenasta löytyy hienojen rakennusten lisäksi myös aika ankean näköisiä sivukatuja.

3. Ateenan sivukatuja pyöriessä näkee monia aika eksoottisia liikkeitä. Esimerkiksi yhdessä liikkeessä kaupiteltiin intialaista okultismia ja mainostettiin, että liikkeen tuotteita voidaan käyttää intialaisissa rituaaleissa. Tässä näkyy olevan tarjolla marokkolaista tavaraa.

4. Ankeiden talojen ja modernien liiketalojen välistä löytyy välillä kauniita vanhoja rakennuksia. Tämä taisi muistaakseni olla joku eläintieteellinen museo tai vastaava.

5. Monin paikoin Ateenassa näkyi oikein rivissä kaksipyöräisiä vespoja tai moottoripyöriä. Ne ovat kapeilla kaduilla käteviä kulkuneuvoja ja kun sääolosuhteetkin sallivat käytännössä ympärivuotisen pyöräilyn, niin ne ovat taloudellisestikin edullisempia kulkuneuvoja kuin Suomessa käytettynä. Samaan ilmiöön törmäsin kesäisellä Andorran matkalla, jossa oli myös ahtaat vilkkaasti liikennöidyt kadut ja paljon kaksipyöräisiä kulkuneuvoja.

6. Kävelykadulla on terasseja, mutta en flunssaisena viitsinyt niissä pahemmin istuskella, sen verran kylmää (n. > +10 Celsiusta) oli sää. Sisällekään suljettuihin kahviloihinkaan en viitsinyt ängetä, koska siellä istui monesti ukkoja tupakoimassa. Sellaiset yhdeltä sivulta avonaiset kahvilat olivat parhaita, mutta monesti otin kahvimukin vain lähikahvilasta mukaan ja siirryin syöpöttelemään hotellihuoneeseeni.