Vappu 2011 [01.05.2011]

[mobile]

Akaan Viialassa vappupäivä aloitetaan muistotilaisuudella vakaumuksensa puolesta vuonna 1918 henkensä antaneiden muistomerkillä Viialan Kitulassa. Kyseessä on Arajärvelle johtavan tien kaarteessa sijaitseva monttu, jonne teloitettiin kansalaissodan loppuvaiheessa punaisia.

Raimo Järvinen, Eino Mantela

1. Ennen juhlatilaisuutta Viialan työväenyhdistyksen puheenjohtaja Raimo Järvinen ja Akaan Wanhojen toverien Eino Mantela kokosivat lippukulkueen lippuja.

Raimo Järvinen, Saija Roininen, Matti Humaloja

2. Viialan työväenyhdistyksen lippua kantoi Saija Roininen, joka huhtikuun 2011 eduskuntavaaleja varten järjestetyssä SDP:n jäsenäänestyksessä sai Pirkanmaan ehdokkaista tarpeeksi ääniä kansanedustajaehdokkaaksi, mutta luopui ehdokkuudesta jäsenäänestyksessä enemmän ääniä saaneen valkeakoskelaisen Pekka Järvisen eduksi. Oikealla oli Viialan Pyryn ja Vasemmistoliiton aktiivi Matti Humaloja.

Lippukulkue Viialan Kitulassa

3. Lippukulkue järjestäytyi tiellä muistomerkisyvänteen yläpuolella.

Viialan Pyryn torvisoittokunta

4. Tien vierellä olevan kuusen alla soitti Viialan Pyryn torvisoittokunta.

Lippukulkue Viialan Kitulassa

5. Lippukulkue jatko mäkeä alas muistomerkkipaikalle. Suomen lippua kantoi Pekka Renfors.

Jukka Saari, Eino Mantela, Pekka Renfors

6. Muistomerkin eteen saapuivat juhlapuheen pitäjä Akaan Vasemmistoliiton sihteeri Jukka Saari ja Akaan Wanhojen toverien Eino Mantela muistoseppeleen kera. Oikealla oli Pekka Renfors.

Lippukulkue Kitulan muistomerkillä

7. Lippukulkue asettui muistopuheen ajaksi riviin muistomerkin taakse. Hannu Järvinen on jo paikoillaan ja Saija Roininen valmistautui astumaan muistoaluetta ympäröivän ketjun ylitse.

Jukka Saari, Eino Mantela

8. Jukka Saari ja Eino Mantela pitivät hiljaisen hetken seppeleen laskun jälkeen.

Muistotilaisuuden yleisö

9. Yleisö ja Viialan Pyryn torvisoittokunta seurasivat muistotilaisuutta tieltä ja rinteestä.

Viialan Kitulan muistomerkki

10. Muistotilaisuuden jälkeen lipunkantajat ja yleisö jatkoivat vapun juhlimista perinteisin tavoin.

Vappua Metsola-salilla

11. Toijalan SDP:n Metsola-salin edessä oli jo vappupäivän aamuna vappupallojen jonottajia.

Vappua Toijalan rautatieasemalla

12. Vappukulkue järjestäytymässä Toijalan rautatieaseman edustalla. Edessä keskellä Kylmäkosken Työväenyhdistyksen puheenjohtaja Pekka "ei-Kottara" Järvinen ja vasemmalla Akaan Wanhojen Toverien sihteeri Matti Hautamäki.

Vappukulkue

13. Vappukulkueen lipunkantajat ja airuet valmistautumassa liikkeellelähtöön. Pirkko Nord jakoi ohjeita.

Vappukulkue Akaan Toijalassa

14. Vappukulkue Akaan Toijalassa vappuna 2011.

Vappukulkue Akaan Toijalassa

15. Vappukulkue Akaan Toijalassa matkalla kohti Toijalan toria vappuna 2011.

Vappumarssi perillä Toijalan torilla

16. Toijalan torilla lippukulkueen liput sijoitettiin lipputelineeseen ja airuet alkoivat riisua nauhojaan.

Yleisöä Toijalan torilla

17. Yleisöä oli kertynyt torille mukavasti myyntikojujen ääreen torin takaosaan. Lippurivin ja esiintymislavan edessä oli sen sijaan enemmän tilaa, mikä saattoi johtua äänentoistolaitteista, jotka voimakkuudellaan rajoittivat yleisön keskinäistä keskustelua lavan edessä.

Vappumusiikkia Toijalan torilla

18. Vapputapahtuman musiikista huolehti Viialan Pyryn torvisoittokunta.

Aki Viitasaari

19. Yleisön joukossa näkyi myös Akaan kaupunginjohtaja Aki Viitasaari (keskellä vaaleassa takissa). Oikealla Aarre Nord ja vasemmalla vappupuhuja SAK:n järjestösihteeri Sauli Hievanen.

Sauli Hievanen, Niina Koivuniemi

20. Vasemmalla Sauli Hievanen ja kansanedustajaehdokkaanakin ollut Niina Koivuniemi.

Salla Bister

21. Vappujuhlan juontajana oli toijalainen Salla Bister.

Jaana Ylitalo

22. Palvelualojen ammattiliiton (PAM) ensimmäinen varapuheenjohtaja Jaana Ylitalo tuomitsi rasismin.

Lippurivi Toijalan torilla

23. Lippurivi Toijalan torilla.

Vasemmistoliiton ja SDP:n vappujuhlissa on vuorovuosin puheenvuoro SDP:lla tai Vasemmistoliitolla. Vappupäivänä 2011 Akaan Viialan Kitulassa muistotilaisuuden puheen piti Akaan Vasemmistoliiton sihteeri Jukka Saari, joka on ollut myös eduskuntaehdokkaana parissa eduskuntavaalissa.

Hyvät muistohetkeen osaa ottavat!

Kunnioitamme vuonna 1918 vakaumuksensa puolesta henkensä antaneita. Uhraus on äärimmäinen. He menettivät henkensä ja heidän läheisensä menettivät heidät. Kun ajatellaan kuolleiden läheisten menetystä, tulee käsitys valtavan suuresta kärsimyksen määrästä. Erään uuden arvion mukaan punaisia kuoli hyvin lähelle 30 000. Sen mukaan vielä 1994 on julistettu kuolleiksi 1918 kadonneita punaisia. Aikojen kuluttua kuolleeksi julistettuja on siinä arvioitu noin 5000, kun valtion sotasurmaprojektissa kaksi ja puoli sataa. Valtiokin laskee 27 000 kuollutta punaista. Ison määrän jälkeenpäin kuolleeksi julistettuja selittää se, että sisällissodan hävinneen osapuolen vainajia jäi paljon tuntemattomaksi.

Sisällissodan voittajaosapuolen kuolleiden henkilöllisyys selvitettiin 1920-luvulle mennessä, kertoo tietokirjailija, jolta selvitys on.

Pitää saada tieteellistä tietoa tapahtumista, jotka ovat hyvin tunnepitoisia ja traumaattisia. Kaikkea tutkimusta 1918 tapahtumista edelleenkin tarvitaan ja sitä myös tehdään ja julkaistaan koko ajan.

Suomessa ja monissa muissa sisällissodan kokeneissa maissa on se ongelma, että tarvitaan tieteellisyyden lisäksi myös aikaa, että traumaa voidaan kaikin puolin ja täydelleen tutkia. Kulunut aika aiheuttaa sen, että tutkiminen vaikeutuu. Hyvä on, että edes 2000-luvun alussa sotasurmaselvitys saatiin, vaikka listaus on todella myöhäinen verrattuna sen sielunvamman kokoon, jonka sisällissota on aiheuttanut.

Hyvät toverit!

Emme väheksy perimätietoa näistä tapahtumista. Tiedekin antaa arvoa vaikkapa punaisten kapinasta kertoville lauluille historian kerrontana. Meillä on ollut sodan suuresta julmuudesta käsitys, jota tieteellinen tutkimuskin valottaa. Käsitys on tullut perimätiedon sirpaleista. Käsitys on ollut saatavissa jopa oman ikäpolveni koulukirjoista, kun pohtii numeroiden suuruutta. Käsittämistä tukee, jos on kuullut tai lukenut perimätietoa punakapinasta. Suuri määrä kärsimystä ei voi kadota jäljettömiin, vaikka voittajan muovaama yhteiskunta ei suosinut häviäjän näkemystä.

Mutta henkensä antaneet eivät itse tällaista erottelua olleet enää tekemässä. Otamme osaa läheisten suruun ja kunnioitamme kaikkien osapuolten menetyksiä..

Aatteelliset toverit!

Pari sanaa kapinan taustalla olleista periaatteista ja todellisuudesta, jota haluttiin korjata.

Silloisen yhteiskunnan tuloerot olivat kärjistyneet. Mahdollisuuksissa hyvään elämään ja riittävään aineelliseen toimeentuloon oli räikeä ja epäoikeudenmukainen ero köyhien ja rikkaiden välillä. Puute ajoi kapinaan.

Oli viljapula. Suomalaisen päiväannos oli 160 grammaa. Sitä ei voi enää jakaa epäoikeudenmukaisesti ilman, että toisen suurempi annos vie leivän toiselta kokonaan.

Entä nykysuomi: epäoikeudenmukaisuus elämisen mahdollisuuksissa on kasvanut kohtuuttomasti. Tasa-arvoista yhteiskuntaa vain lähestyttiin 60-70-luvulla, ei saavutettu, ei vakiinnutettu.

Nyt jaettavaa on sen verran enemmän, että viljapulaa ei ole ja kaurapuuron saa köyhäkin.

Kapinaan ei lähdetä, ellei lasketa yltäkylläisten kauppojen roskiksien ruokajätteillä elävien aktivistien elämäntyyliä kapinaksi. Suomalainen yhteiskunta on sellainen, että tasavaltamme presidentti Tarja Halonen voi todeta eron Pohjois-Afrikkaan: siellä kapinoidaan asein, kun meillä voidaan lähteä äänestämään. Hän ilmeisesti näkee syytä muutokseen kommentoidessaan näin galluppien ennustaessa muutosta puolueiden valtasuhteisiin käytyihin eduskuntavaaleihin liittyen.

Meillä ei tosin kapinallisten ole mahdollista saada rynnäkkökiväärejä käsiinsä kuten lentokiellon suojaamilla kapinallisilla Libyassa.

Mutta myös uusi kokoomuslainen eduskunnan puhemies on nyt havahtunut asiaan ja aiheuttanut isoja uutisotsikoita äskeisellä puheellaan, jossa näkee aikaisemman Suomen kohtuullisemmaksi tasa-arvoisuudessaan kuin nykyisen. Lainasin häneltä kohtuuttomuus-sanaa. Yksi arvostelun kohde puheessa oli suuryritysjohtajien ylisuuret tulot. Paljon sanoja, mutta onko asiaa, onko keinoja kohtuullistaa Suomea. Arvata puheen kokonaisuutta tuntematta, että siinä ei keinoja ollut. Ei ainakaan olennaisinta tuloerojen kohtuullistamisen keinoa. Keinoa, jota on näivetetty lamantorjunnan nimissä. Keino on ollut Suomessa ohjelmaksikin kirjattuna Forssan ohjelmasta1903 asti. Työväenliikkeessä oikeasti tiedetään asiasta.

Hyvät työväenpuolueiden toverit!

Kohdasta 6: Kaikkien henkilöllisten ja välillisten verojen poistaminen yleisellä asteittain nousevalla tuloverolla, jolloin ansioton arvonnousu ja korkotulot sekä perintö on verotettava ankarammin kuin omasta ansiosta tai työstä johtuvat tulot.

Juuri kaikkiin tuloihin kohdistuva progressiivinen verotus kerää yhteiskunnan käyttöön yhteiseksi hyväksi varoja oikeudenmukaisesti. Kun taas välillinen verotus on tasaveroa, joka rasittaa pienituloista suhteellisesti enemmän kuin suurituloisia. Tällä tiedolla uskaltaisin kokoomuslaista puhemiestä neuvoa, kun vie viestiään omiensa joukkoon - arvonlisäveropuolueen ja todennäköisesti tulevan pääministeripuolueen piiriin.

Neuvoa tarvitsee työväenliikekin, joka oikeasti tietää asioita, mutta ehkä vähemmän painottaen seuraavaa:

Teen kytkennän 1918 tapahtumiin, jota on kutsuttu myös torpparikapinaksi. Työväen olen tässä maininnut, mutta en torppareita. He olivat myös kansanosaa, joka kärsi epäoikeudenmukaisuudesta. He maksoivat vuokran taksvärkkityönä saadakseen maata omaan käyttöönsä. Mutta oikeudellinen asema oli hyvin epävarma. Eikä vuokrattu maa elätä ilman omaa työtä. Ei vuorokauden tunnit riitä.

Entä tänään: Nokialta irtisanottuja kehotetaan yrittäjiksi. Suuryritykset eivät halua työllistää suoraan. Alihankintaketjujen avulla suurpääoma ulkoistaa riskit pienyrittäjien ja yksinyrittäjien kannettavaksi. Mistä tällainen yrittäjä työtilat ja työvälineet hankkii. Asema on rinnastettavissa torppariin: vuokraamalla tai pankkilainalla. Ja toiminimellä yrittävä vastaa omalla omaisuudellaan.

Neuvo työväenliikkeelle: olemme yhtä kohtuuttoman tulonjaon ja kohtuuttoman yksilön riskin yhteiskunnassamme: työväki ja pienyrittäjä-yksinyrittäjät. Meidän pitää ottaa yrittäjien asiat paremmin esille.

Myöskin pienten tukien varaan joutuneita työväenliike puolustaa parhaiten oman perinteensä avulla.

Muistetaan vaikka Forssan ohjelman vaatimus ilmaisesta terveydenhuollosta: se hyödyttää kaikkia.

Muuten, rikaskin tarvitsee yhteisen terveydenhuollon saavutuksia. Mutta tosi rikas maksaa siihen etuoikeuden, kun yksityisvastaanotoille annetaan sairaaloiden kalliit verovaroilla hankitut laitteet käyttöön. Tämäkin on tullut kuluneella hallituskaudella mahdolliseksi ulkoistamisideologian jyllätessä. Köyhälle ei helposti anneta niin isoa palveluseteliä, että saa saman palvelun kuin rikas.

Lopuksi palaan tähän hautamuistomerkille: näemme sen niiden ylevien aatteiden merkkinä, joita torpparien ja työväen kapinan taustalla oli. Ihmisuhreja pohtiessamme joudumme tunnustamaan rauhanaatteen tappion.

Meidän on luotava tulevaisuutta, jonka oikeudenmukaiselle rakentamiselle tämäkin muistohetkemme luo perustaa, kun yritämme ymmärtää menneitä vaikeita asioita ja niiden merkitystä nykypäivään!

Sähköpostipalautetta Keskilinkille voi lähettää osoitteeseen webmaster (miumau) keskilinkki (piste) com.

Kirjoittaja on FC Haka Oy:n vähemmistöosakas.

MySpace Lähetä MySpaceen

[Paluu] [2011]

Valid XHTML 1.0 Transitional Valid CSS!