|
Vuoden 2011 eduskuntavaalit ovat ohitse ja on aika tehdä yhteenvetoa vaalikamppailusta ja joistakin vaalien tuloksista. Ensimmäisessä vaaliaiheisessa kirjoituksessani vakuutin, että veikkailuja SDP:n vaalitappiosta ei kannata ottaa vakavasti, sillä demareiden vaaliorganisaatio on aina ollut vaikuttava ja kun se laittaa turbon päälle, niin vaalipäivänä tilanne on aivan toinen. Ja näinhän loppujen lopuksi kävi. Ensimmäisessä kirjoituksessani en myöskään uskonut kokoomuksen valkeakoskelaisen ehdokkaan Pauli Kiurun läpimenoon, mutta pari kuukautta myöhemmin eli maaliskuun lopussa tajusin olevani väärässä. Siinä vaiheessa monet ruohonjuuritason merkit viittasivat siihen, että edellisten vaalien pirkanmaalainen äänikuningatar Marja Tiura putoaa eduskunnasta. Seuraavan ylläpuolella linkitetyn kirjoituksen kirjoitin 2. huhtikuuta 2011 Qaiku-yhteisösivulle: Vaikka en ole toisen puolueen ja ehdokkaan kannattajana aivan jäävi tätä sanomaan, niin Pirkanmaalla tulee ilmeisesti vaalien paukku olemaan se, että viime vaaleissa 17 577 ääntä saanut Kokoomuksen Marja Tiura tulee putoamaan eduskunnasta. Monet ruohonjuuritason viestit viittaavat vahvasti siihen suuntaan. Lisäksi Tiura on tehnyt kampanjoinnissaan jättimokan, jota en viihdi sanoa tässä, jotta hän ei ehtisi tehdä mitään sen korjaamiseksi. Eniten Tiuralle on aiheuttanut tuhoa YLE Tampereen tekemä video, joka julkaistiin YLE Areenassa 28.2.2011. Yli kuukautta myöhemmin eli vielä kolmisen päivää sitten se oli YLE Areenan katsotuin video. Tähän mennessä sitä on katsottu jo lähes 197 000 kertaa. Lisäksi YouTubessa on kuulema videosta kopioita, jotka ovat hyvin suosittuja. Minulle on sattunut, että kun olen jutellut Tiuran potentiaalisten äänestäjien kanssa, niin he ovat ottaneet videon puheeksi ja sanoneet, että eihän Tiura vastaa siinä yhteenkään kysymykseen. Hän kiertää kysymykset toistamalla pari "kriisiviestiä", jotka hän haluaa saada äänestäjien tietoon. Viime torstaina juttelin tamperelaisen Hanna Tainion kanssa, kun hän oli kertomassa Akaassa terveyspoliittisista haasteista. Tainio on demariehdokas ja koulutukseltaan lääkäri. Hän kertoi, että hänen omat lapsensa olivat kertoneet, että koulukaverit olivat kertoneet, että heidän vanhempansa eivät äänestä enää Marja Tiuraa vaan äänestävät sen sijaan Tainiota. Kokoomuksen ja demareiden terveyspoliittiset linjaukset ovat hyvin lähellä toisiaan (kokoomus painottaa ainoastaan hiukan enemmän palvelujen ostamista, mutta muilta osilta ohjelmat ovat yhtenäisiä), joten siitä syystä siirtymiskynnys puolueiden välillä ei ole suuri sellaisille ihmisille, jotka pitävät terveyspoliittisia kysymyksiä tärkeinä. Jos Marja Tiura ei pääse eduskuntaan, niin hänen äänipotistaan vuotaa äänestäjiä myös muille ehdokkaille. Voin kertoa yhtenä esimerkkinä noista yllämainitsemistani ruohonjuuriviesteistä keskusteluni erään kauppiaan kanssa. Hän alkoi itse kysellä, että olinko nähnyt tuota YLE Tampere -videota. Ja kun vastasin myöntävästi, niin kauppias sanoi, että eihän Tiura vastannut videolla yhteenkään kysymykseen. Kauppias, siis yrittäjä, on minun mielestäni Tiuran tapaisen kokoomuslaisen potentiaalinen äänestäjä ja kun hänenlaisensa ihmiset alkoivat kyseenalaistamaan Tiuran puheet, niin kyllä se minusta kuulosti aika pahalta Tiuran kannalta. En ennen vaaleja kertonut missään julkisesti sitä, että kenelle muille (kuin Hanna Tainiolle) uskoin Marja Tiuran ääniä vuotavan. Mutta aprillipäivänä 2011 istuin vapaaehtoisena vaalikampanjatyöntekijänä ja tukiryhmäläisenä Pia Viitasen vaalivankkurien takapenkillä matkalla Pohjois-Pirkanmaalle. Vieressä istui toinen tukiryhmäläinen Sirpa Koivisto, jolle kerroin Tiuran todennäköisestä putoamisesta eduskunnasta ja otaksuin valkeakoskelaisen Pauli Kiurun saavan Tiuran äänestäjistä niin paljon, että hän nousisi mielestäni eduskuntaan. Vaikka osa äänistä meni varmasti tamperelaiselle Sofia Vikmanille, niin hän oli ehkä joillekin Tiuran äänestäjille turhan nuori ehdokas ja ei ollut Etelä-Pirkanmaalta. Joten seuraava looginen ehdokas oli Pauli Kiuru. En kuitenkaan halunnut julkistaa webissä tätä johtopäätöstäni. Valkeakoskelainen demariehdokas Pekka "Kottara" Järvinen kilpaili Kiurun kanssa samoista äänestäjistä, ja pelkäsin, että johtopäätökseni julkistamalla vetäisisin maton Järvisen vaalityön alta. Marja Tiuran tekemän kampanjointimokan paljastin vasta vaalipäivän aamuna (17.4.2011 klo 00:06:22) futisforum2.org -sivustolla: Itse olen nähnyt Marja Tiuran livenä vaalityössä parikin kertaa ja minun mielestäni hän on tehnyt vaalityössään yhden jättimokan, jonka tässä vaiheessa voin paljastaa. Mutta tietysti voi olla, että kokoomuslaisesti ajattelevat eivät pidä kyseistä seikkaa mokana. Vertailun vuoksi kerron, että demarien Pia Viitanen on liikkeellä henkilöautolla (jonka kyljessä ei ole edes vaalimainoksia, mutta autoon ahtautuu välillä Pian lisäksi neljäkin kampanjatyöntekijää ja joskus perässä on ajanut vielä toinenkin henkilöauto). Mutta Marja Tiura oli liikkeellä kampanjabussilla, jonka kylkeen oli teipattu koko pituudella Tiuran vaalimainosbanneri. Mukana Tiuralla oli ainakin sillä kertaa (kun vaalibussin näin) vain yksi nuori nainen, joka toimi ilmeisesti bussinkuljettajana. Samalla tavalla ja hyvissä ajoin ennen vaaleja Tampereella näkyi suurikokoisia Marja Tiuran vaalimainoksia (muut ehdokkaat taisivat aloittaa tämän vasta ennakoäänestyksen alkuhetkillä tai hiukan ennen sitä). Ja Tampereen pohjoispuolisella ulosmenotiellä on Tiuran vaalivankkureiksi nimetty rekan perävaunu, jossa on suunnilleen samankokoinen vaalimainos kuin kampanjabussin kyljessä. Ja kun sellainen Tiuran vaalibussi on pysäköity marketin parkkipaikalle, niin ei voi olla huomaamatta, että Tiura on paikalla. Ja samalla tulee mieleen, että tuohon mainostamiseen on laitettu paljon rahaa. Eli epäsuorasti Tiura muistuttaa mahdollisia äänestäjiä aikaisemmista rahoitussotkuista joka kerta kun hän parkkeeraa vaalibussinsa Toijalan torille. Sanottakoon selvennykseksi, että en tarkoita että Tiuran vaalirahoituksessa olisi jotain epärehellistä. Kaikki, joiden kanssa olen jutellut ja jotka tuntevat Tiuran perheen ennestään sanovat, että Tiuran aiemmin kunnallispolitiikassa aktiivisesti mukana olleella isällä on paljon rahaa ja varallisuutta. Tiuran perheellä ei ole mitään vaikeuksia laittaa (esimerkiksi) muutama satatuhatta euroa omasta kukkarosta vaalityöhön. Mutta sanon vain, että näyttävä mainostaminen tuo vain monelle mieleen nämä rahoitussotkut ja saattavat pikemmin karkoittaa mahdolliset äänestäjät kuin tuoda heitä lisää. Marja Tiuran kampanjointityö tuntui välillä aika epätoivoiselta. Yhden kerran törmäsi Tiuraan, kun lähdin katsomaan Viialan Teatterin näytelmää. Kirjoitin kohtaamisesta Qaiku-yhteisössä 4.4.2011 yllä linkitetyn tekstin: Käväisin eilen katsomassa Akaassa Viialan teatterissa Kaarina Perolan (https://fi.wikipedia.org/wiki/Kaarina_Perola) ohjaaman ja Anna Krogeruksen kirjoittaman näytelmän "Kuin ensimmäistä päivää". Ennen näytelmää ihmettelin, kun en ole koskaan kuullut ihmisten puhua pälpättävän niin paljoa ja niin kovaäänisesti katsomossa ennen teatterinäytöstä. Sitten vieressä istunut kertoi, että kansanedustajaehdokas Marja Tiura oli ilmoittanut lehdessä, että hän oli tavattavissa kyseisen näytöksen yhteydessä. Sen jälkeen teatterista oli laitettu Tiuralle tekstiviesti, että hän on tervetullut Suomen harrastajateatteriliiton (toivottavasti muistan nimen oikein) puheenjohtajana, mutta mitään vaalitilaisuutta ei näytöksestä saa tehdä. Katsomossa oli tälläkin kertaa joitain ryhmiä ja yksi oli ainakin jokin Tyrvään Marttayhdistys, jos muistan oikein. Tiura saapui sitten myöhästyneenä ja teki näyttävän sisääntulon. Takarivillä oli pari naista, jotka olivat pitäneet hänelle paikkaa (Viialan katsomoon tullaan edestä). Minulle tuli jälkeenpäin mieleen, että ihmiset tiesivät Tiuran tulemisesta ja protestoivat kovaa puhumalla sitä, että he joutuivat odottamaan näytelmän alkua. En ole ainakaan koskaan aiemmin kuullut mokomaa meteliä teatterin katsomossa ennen näytöstä. Puoliajalla lähdin kahvilaan, jossa oli tarkoitus tukea teatteria ostamalla kuppi kahvia ja leivos. Marja Tiura istui pyöreässä pöydässä, jossa oli "Varattu"-kyltti. Pienessä kahviossa ei ollut paljoa tilaa ja kun etsin istumapaikkaa, niin pari naista Tiuran pöydässä sanoi, että tähän tulee tilaa ja siirtyivät teatterikahviosta katsomoon. Muistutin Tiuraa, että olimme nähneet hiukan yli viikkoa aiemmin Toijalan torilla, jossa olin jakanut kilpailevan ehdokkaan (Pia Viitanen) vaalimainoksia. Olin silloin vitsaillut Tiuralle, että Pia on värvännyt joulupukin mukaan kampanjaansa. Tiura oli mennyt silloin sanattomaksi. Nyt hän muisti, että minulla oli ollut joku huppu päässä (todellisuudessa pipo). Joten aloin kertoa tarinaa minulla silloin päällä olleesta Malboro-takista, mikä ehkä hiukan harmitti Tiuraa, koska hän olisi varmaan jutellut lyhyen taukoajan potentiaalisempien äänestäjien kanssa kuin kilpailevan ehdokkaan tukiryhmäläisen kanssa. Minulla oli pikkutakin povitaskussa sattumalla Pia Viitasen rintamerkki, jossa on äänestysnumero 190. Kun ennen näytelmää huomasin, että Marja Tiura on täällä, niin kaivoin rintamerkin esiin ja kiinnitin sen takin alla paidan taskun päälle. Kun sitten juttelimme Tiuran kanssa Piasta, niin joku pöydässä istuva nainen ihmetteli, että kenestä Piasta puhuimme. Tällöin tartuin pikkutakin kaulukseen ja siirsin sen sivuun niin että rintamerkki tuli näkyviin ja sanoin, että tästä Piasta. Ja Tiurakin selitti, että kyse oli hänen eduskuntakollegastaan. :-) Näytelmän jälkeen Tiura pääsi sitten hiukan tekemään vaalityötä, kun hän meni kukittamaan paria näyttelijää ja onnitteli näyttelijöitä "Suomen harrastajateatteriliiton puolesta" (jos muistan oikein). Osalla näyttelijöistä ja katsojista oli Tiuran puheen aikana vähän sellaiset hoh hoijaa -ilmeet. Kaiken lisäksi Tiura mokasi sanomalla näytelmän nimeksi "Kuin viimeistä päivää". Hän huomasi itse mokan ja korjasi sen, mutta lipsahdus on ehkä aika kuvaava Tiuran tilanteelle. Eräs luotettavana pitämäni lähde sanoi, että Tiura ei itse asiassa ole enää Suomen harrastajateatteriliiton puheenjohtaja, joten hän ratsasti tuolla väärillä meriiteillä (tai ehkä hänet valitaan tänään uudestaan, sillä liitolla taitaa olla 18.4.2011 vuosikokous). Edellä mainitsemani valkeakoskelainen Pekka "Kottara" Järvinen ei päässyt vaaleissa eduskuntaan. Se ei hämmästyttänyt minua. Eräs etelä-pirkanmaalainen nuori naisdemari kertoi, että hän oli vaalikoneessa tutkinut Järvisen mielipiteitä ja piti niitä "vanhakantaisina". Joten hän sanoi, että ei äänestä Järvistä, vaikka se demariyhdistys, jossa hän oli jäsenenä, oli sitoutunut tukemaan Järvistä. Vaalien jälkeen Järvinen spekuloi Valkeakosken Sanomien haastattelussa, että saattaisi olla ehdokkaana, jos eduskunta hajoitettaisiin ennenaikaisesti. Mutta voin sanoa, että turha vaivautua. Kottara jäi varmaan valitsematta samasta syystä kuin neljä vuotta sittenkin: hän ei onnistunut tavoittamaan naisäänestäjiä ja nuoria äänestäjiä (poislukien ehkä jotkut futisfanit). Ja kun nämä ryhmät yhä enemmän käyttävät ehdokasvalinnassaan vaalikoneita, niin tilanne ei seuraaviin vaaleihin mennessä muutu paremmaksi, pikemmin päinvastoin. Yllä linkitetyssä blogissani sanoin, että nämä vaalit ovat ensimmäiset internet-vaalit. Mutta tulokset viittaavat vähän, että se ei ehkä ole näin yksinkertaista. Esimerkiksi voimakkaasti sosiaalisiin medioihin panostanut vihreiden Jyrki Kasvi putosi eduskunnasta. En tarkkaan tiedä, millaisen vaalikampanjan Kasvi kävi, mutta näyttäisi vähän siltä, että tehokkain vaalikampanja on internet-kampanjan ja perinteisen turuilla ja toreilla käytävän kampanjan yhdistelmä. Internetin twittereillä ja facebookilla on hiukan hankalaa kohdistaa viestintä juuri potentiaalisiin äänestäjiin. Paljon energiaa saattaa mennä viestintään sellaisten ihmisten kanssa, jotka eivät asu poliitikon omalla äänestysalueella. Tulevaisuuden internet-viestinnässä olisikin mietittävä niitä keinoja, joita käytetään viestinnän kohdistamiseen. Siihen asti turuilla ja toreilla suoritettu potentiaalisten äänestäjien kohtaaminen on ylivoimainen tapa tavoittaa tulevat äänestäjät. Sähköpostipalautetta Keskilinkille voi lähettää osoitteeseen webmaster (miumau) keskilinkki (piste) com. |
