Saattajat [27.05.2010]

[mobile]

[Sudet teki cup-historiaa] [Cupissa keskiviikkona vastassa Sudet]

Joukkueita kentälle seuraavat saattajat kuuluvat pienenä osana kansainväliseen jalkapallokulttuuriin. Saattajia käytetään Suomessa Veikkausliiga-tasolla aika yleisesti, mutta alemmilla sarjatasoilla saattajien määrä taitaa riippua siitä, miten paljon otteluiden kotijoukkue tai paikkakunta panostaa juniori- tai nappulapalloiluun. Silloin kun nuorisofutista paikkakunnalla on, saattajat ovat yksi koukku, jota tarjotaan junioreille ja heidän vanhemmilleen.

Jos saattajia ei käytetä alemmissa divisioonissa niin Suomen Cupin ottelut saattavat olla poikkeuksia silloin kun alemman divisioonan joukkueen vastustajaksi saapuu Veikkausliigan joukkue. Viime kesänä tosin olin seuraamassa yhtä Cup-ottelua, jossa alemman divisioonan seurajohdolle ei saattajien mukaanottaminen tullut mieleen ottelun järjestämiskiireissä.

Mutta eilisessä Suomen Cupin ottelussa Kouvolan Sudet - Haka mentiin ehkä toiseen äärimmäisyyteen järjestäjien innossa käyttää saattajia. Saattajien käyttäminen on monesti suhteellisen spontaania toimintaa ja toisinaan kentälle päässeet lapset häkeltyvät tapahtumista niin, että käyttäytyvät odottamattomasti. Kouvolassakin yksi saattajista unohtui seuraamaan lähietäisyydeltä erotuomareita ja pelaajia eikä huomannut lähteä paluumatkalle kentän laidalle aivan samalla sekunnilla kuin muut saattajat. Mutta lapset on lapsia ja tällaiset pienet hamat ovat osa tapahtumien viihdearvoa. Kouvolassa ylilyönti tapahtui ennen ottelua, kun eräs kotijoukkueen toimihenkilö koulutti tai yritti kouluttaa paitsi saattajia myös mm. Hakan joukkueenjohtajaa.

Kouvolaiskouluttaja oli oranssikartioilla rajannut kentän sivurajalle sellaisen T-muotoisen kuvion. Hänen ajatuksensa oli, että pelaajat kävelisivät ensin parijonossa saattajat vierellään juoksuradalle ja juuri ennen kentän reunaa kääntyisivät sivulle, kävelisivät oman vaihtoaition editse ja sitten T-kirjaimen vaakapäässä tekisivät U-käännöksen ja kävelisivät kentän sivulinjaa pitkin keskiviivan luona odottavien erotuomareiden molemmille puolille.

Tätä kuviota kouvolaiskouluttaja sitten harjoitteli saattajien kanssa ennen ottelua. Ensin kuvio käytiin vasemmanpuoleisten saattajien kanssa. Sitten oikeanpuoleisten saattajien kanssa. Sen jälkeen askelkuviot käveltiin lävitse molempien saattajajonojen kanssa samanaikaisesti kolme (3!) kertaa. Satoi melkein kaatamalla ja saattajat kastuivat jokaisella harjoituskerralla yhä enemmän. Jotkut saattajista taisivat ottelun alettua siirtyä pallopojiksi, joten toivon mukaan joku ehti vaihtaa heille vähintään kuivan T-paidan päälle märän verryttelyasun alle.

Huvittavinta oli kuitenkin, kun kouvolaiskouluttaja sattui pongaamaan Hakan joukkueenjohtajan kentän pelaajasisäänkäynnin sisäreunalla ja alkoi vääntää hänelle rautalankamallia siitä, kuinka pelaajien olisi käveltävä saattajien kanssa. Tuskin Hakan kapteeni Toni Kuivasto, joka on pelannut jokusen A-maaottelun ja ammattilaisena ulkomaisissa liigoissa, tarvitsee kolmosdivarin toimihenkilöltä neuvoa siinä, että miten päin hänen pitää kääntyä, jotta lopuksi saattaja seisoo hänen edessään kasvot katsomon suuntaan. Ja tuskin Hakan joukkueenjohtaja sellaisia ohjeita hänelle välittikään.

Tämä saattajien kouluttaminen tuntui minusta sellaiselta armeijatyyppiseltä koirakoululta, jolla tehdään kilttiä lapsia. Ihan hyvä menetelmä, jos se on kasvatustavoite. Taivastelin saattajien höykytystä järjestysmiesten kanssa keskustellessani ja tulin kysäisseeksi, että ei kyseinen kouluttaja sattunut olemaan upseeri. Joku taisi kertoa kysymykseni hänelle, koska hän seuraavan kerran ohi kävellessään mulkaisi pahannäköisesti. Niin ja anteeksi kaikilta upseereilta, kysymykseni oli hiukan stereotyyppinen.

Kouvolaistoimihenkilöltä taisi jäädä tiedostamatta, että kun ottelutapahtuma polkaistaan käyntiin, niin sen jälkeen kentän herra ja hidalgo on erotuomari. Jos järjestäjillä on halua järjestää tietyntapaiset alkumuodollisuudet, niin ne kannattaa esittää toivomuksina erotuomarille. Erotuomari sitten ratkaisee, voiko niitä toteuttaa ilman että hikeen itsensä verrytelleet pelaajat kylmettyvät. Tai kuinka paljon alkumuodollisuuksille tulee varata aikaa ja osaa siten aikaistaa joukkueiden kentälletuloa.

Kouvolan Sudet ja Haka kentälle

Erotuomari päättää myös missä alkumuodollisuudet suoritetaan. Tässäkin tapauksessa erotuomari ei jäänyt sivurajalle vaan käveli kentälle lähemmäs puoliväliä ja kääntyi vasta sitten ympäri. Joukkueetkin näkyivät sieltä paremmin eivätkä jääneet osittain pelaaja-aitioiden taakse piiloon. Molemmat joukkueet kävelivät kiltisti erotuomareiden perässä ja pelaajat alkoivat levittäytyä paikoilleen viuhkamaisesti heti erotuomareiden pysähdyttyä. Hetken ajan kentällä pystyi näkemään jopa kouvolaiskouluttajan T-kuvion, mutta se syntyi luonnollisesti ilman mitään askelmerkkejä.

PK-35 saattajat

Ottelua edeltävä koulutus näkyi oikeastaan parhaiten siinä vaiheessa kun saattajat poistuivat kentältä. He kääntyivät ensin keskiviivan suuntaan ja kävelivät sitten pois jonona kauniisti kaartaen. Mutta saattaminen on lapsille aina elämys. Mielestäni lasten kokemus tapahtumasta näkyy paremmin, jos he saavat juosta pois kentältä aivan vapaasti. Emmehän me halua sellaista yhteiskuntamallia, jossa kaiken on tapahduttava järjestelmällisesti ja säädetyllä tavalla. Ja että lapsesta pitäen on opittava pelkäämään mokaamista ja jonkun asian tekemistä väärin. Vai haluammeko sitä?

Saattajatoiminta on aika suuressa määrin itseohjautuvaa. Vaikka virallisesti saattajien pitäisi saattaa pelaajat kentälle, niin käytännössä pelaajat vievät nuoria saattajia. Saattajille riittäisikin ohjeeksi: 1) Ota kiinni pelaajan kädestä ja seuraa kentälle, 2) Seiso pelaajan edessä kasvot katsomoa kohden, 3) teikkauksen alkaessa juokse pois. Joskus lapset saattavat tilanteen jännittävyyden vuoksi käydä ylikierroksilla ja kansainvälisissä otteluissa näkee välillä kuinka pelaaja rauhoittaa edessään seisovan lapsen laittamalla yksinkertaisesti kätensä tämän olkapäille. Näin vilkkainkin lapsi saadaan pysymään rauhallisena esimerkiksi kansallislaulujen aikana.[Edit: lisäsin tämän kappaleen, jonka deletoin vahingossa kuvia lisätessäni.]

Ottelun alussa tuli harrastettua vähän myös Haka-PR:ää. Eräs isä saapui tyttärensä kanssa paikalle ja huuteli pelaajasisäänkäynnin reunalla, että tarvitaanko varasaattajaa? Vastauksena tuli, että (koti)joukkue oli löytänyt omasta keskuudestaan puuttuvan saattajan ja varasaattajaa ei tarvita. Mutta kun itsellä sattui olemaan mukana ylimääräinen Hakan rintamerkki, niin lahjoitin sen lohdutukseksi varasaattajalle, mitä hänen isänsä kovasti kiitteli merkkiä vastaanottaessaan.

Sähköpostipalautetta Keskilinkille voi lähettää osoitteeseen webmaster (miumau) keskilinkki (piste) com.

Kirjoittaja on FC Haka Oy:n vähemmistöosakas.

MySpace Lähetä MySpaceen

[Paluu] [2010] [ Suomen Cup 6. kierros Sudet - Haka ke 26.5. klo 18:30] [Multasen maali riitti jatkopaikkaan] [Pekka Vainion pelikuvat]

Valid XHTML 1.0 Transitional Valid CSS!