Eläkepommi eduskuntavaalitaistelun taustalla [22.03.2011]

[mobile]
Suomen väestörakenne 31.12.2008 (Kuvalähde: Tilastokeskus)

Vuosikymmeniä vallinneen käytännön tekee kestämättömäksi tilastokeskuksen kuvaama oheinen väestörakenne. Vuonna 1947 Suomessa syntyneitä oli 108 168. Vastaavasti esimerkiksi vuonna 2002 syntyneitä oli 55 555. Eroa on 52 613 henkeä. Hiukan yksinkertaistettuna sanottuna tulevaisuudessa vuonna 2002 syntyneen ikäluokan pitäisi omalta osaltaan rahoittaa tulonsiirtoina eläkkeellä olevien lähes puolet suurempien ikäluokkien eläkkeet. Aivan näin ei tapahdu, koska osa vuoden 1947 ikäluokasta on ehtinyt kuolla siinä vaiheessa, kun vuoden 2002 ikäluokka alkaa maksaa veroja. Mutta periaate on tässä selvimmillään: Veronmaksajia on liian vähän. (Kuvalähde: Tilastokeskus)

Kulutin eilisen maanantaipäivän kiertelemällä tamperelaisissa ja kangasalalaisissa ostoskeskuksissa vaalimainoksia jakamassa. Monet etenkin vanhemmat ihmiset kertoivat, että on väärin, kun he ovat tehneet koko elämänsä työtä ja maksaneet veroja. Mutta nyt he eivät pääse nauttimaan täysimääräisiä eläkkeitä, vaan niitä leikataan.

Jos yksinkertaistetaan asioita, niin näillä kahdella asialla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Populistit kyllä mielellään kytkevät nämä yhteen lietsoakseen ihmisten tyytymättömyyttä.

Ihmiset ovat työskennelleet ja maksaneet veroja. Verojen lisäksi ihmiset ovat maksaneet eläkemaksuja mm. työnantajan eläkemaksuina. Veroja on sitten käytetty mm. yhteiskunnan pyörittämiseen ja tulonsiirtoihin. Kertyneet eläkemaksut eivät sellaisenaan ole riittäneet maksettaviin eläkkeisiin. Osaltaan eläkemaksujen riittämättömyyteen on vaikuttanut inflaatio. Siksi on tehty tulonsiirto, jossa osa verotuloista on siirretty niihin eläkkeisiin, jotka maksetaan eläkeläisille. Näin on menetelty vuosikymmeniä. Tämän käytännön veronmaksajat ovat hyväksyneet siitä pahemmin protestoimatta, koska vaihtoehtona olisi huomattavasti korkeammat eläkemaksut.

Tämä on niin sanottu eläkepommi, jota on yritetty purkaa. Itse näen sille vain kolme vaihtoehtoa:

  1. Eläkkeitä on leikattava tai
  2. Veronmaksajien määrää on lisättävä maahanmuuton kautta tai
  3. Työssäkäyvien, eläkeläisten ja yrittäjien verotusta on kiristettävä

Maanantaisella ostoskeskuskierroksella tuntui hiukan masentavalta kuulla, kuinka eläkeläiset valittivat sekä leikatuista eläkkeistä että maahanmuuttajien määrästä. Mitään keskustelua väestörakenteesta tai ylläolevasta vaihtoehdosta numero 3 en saanut aikaiseksi, koska asioita oli mietitty enemmän tunteen ja populistisen propagandan ajamana kuin järkisyillä.

Eräs eläkeläisten valitus oli, että poliitikot eivät ota vastuuta. Eihän se pidä paikkaansa. Politiikot ovat ottaneet vastuuta leikkaamalla eläkkeitä. Valittavien eläkeläisten näkökulmasta pulmana on, että leikkaus ei ole ollut tarpeeksi suuri kumoamaan esimerkiksi vaihtoehtoa 2. Maahanmuuttajia tarvitaan edelleen paikkaamaan pienentyneitä ikäluokkia.

Joskus 1980-luvulla näin ruotsalaisen tutkimuksen, jossa tutkittiin maahanmuuttoa kansantalouden kannalta. Siinä otettiin muistaakseni lähtökohdaksi, että ensimmäiset neljä vuotta maahanmuuttajasta on pelkkiä menoja. Mutta sen jälkeen kun kieli on opittu ja maahanmuuttaja työllistyy, niin muistaakseni 10 vuodessa maahanmuuttaja oli maksanut veroina ja muina hyötyinä kaikki häneen neljän ensimmäisen vuoden aikana sijoitetut varat. Sen jälkeen maahanmuuttaja toi yhteiskunnalle selvää voittoa kansantaloudelliselta kannalta.

Jos maahanmuuttajan mukana oli joku isoäiti, niin parissa vuodessa kaikki hänestä koituneet kulutkin oli kuitattu. Tutkimuksessa laskettiin muistaakseni mukaan myös suurenevasta väestömäärästä kertyvä hyöty. Suuremman väestömäärän vuoksi esimerkiksi kauppa pystyi myymään enemmän ja se vuorostaan synnnytti lisää työpaikkoja, jotka toivat lisää verotuloja. Samoin esimerkiksi asuntotuotanto kasvoi maahanmuuton vaikutuksesta.

Tutkimukseen voi esittää pari varausta. Ensinnäkin verotus on ollut Ruotsissa tunnetusti korkeampaa kuin Suomessa. Ja toiseksi työllistyminen toimi silloin 1980-luvulla huomattavasti paremmin kuin se toimii nyt.

Ruotsalaistutkimus korosti kuitenkin sitä, että maahanmuutto on yhteiskunnalle itse asiassa oikein hyvä bisnes. Suomalaista eläkepommia ei esimerkiksi pysty purkamaan syntyvyyttä kasvattamalla. Ensinnäkin lapsen kasvattaminen veronmaksuikään kestää yleensä yli 20 vuotta. Toiseksi se maksaa moninkertaisesti sen, mitä jonkun maahanmuuttajan elättäminen esimerkiksi neljä ensimmäistä vuotta. Mutta tällaiset järkisyyt eivät mene jakeluun nykyisessä poliittisessa ilmapiirissä.

Kirjoitin aiemmin suomalaisesta rasismista. Siitä tuli kahdentyyppistä palautetta. Vähemmistönä oli ulkomailla työskennelleet, jotka totesivat minun kirjoittaneen aivan asiaa ja heillä oli aivan samanlaisia havaintoja suomalaisesta yhteiskunnasta Suomeen paluun jälkeiseltä ajalta. Kärjistettynä voisi sanoa, että suomalainen yhteiskunta on ulkomailla työskennelleiden mielestä kauttaaltaan ksenofobinen ja rasistinen. Ei sen todistamiseksi tarvitse muuta kuin katsoa maahanmuuttajien työllistymistä. Joitankin yksittäisiä kansalaisuusryhmiä lukuunottamatta maahanmuuttajat työllistyvät etnisesti suomalaisia (suomeksi: ihonväriltään valkoisia suomalaisia) huonommin ja koulutustaan huonompiin työpaikkoihin. Useita tohtorintutkinnon suorittaneita maahanmuuttajia työskentelee esimerkiksi siivoojina.

Suomalaiseen keskusteluilmapiiriin kuuluu, että yhteiskunnan ksenofobisuutta tai rasistisuutta ei saa sanoa ääneen. Seurauksena on vain torjunta ja vihamielisyys. Rasistisuus kielletään, koska sitä ei tunnisteta itsessä. Eräs foorumille kirjoittava toimittaja esimerkiksi yritti saada minua perumaan tuon viittaamani rasismikirjoituksen julkaisun.

Ulkomailla työskennelleet suomalaiset kertovat myös usein, että työnantajat eivät ole mitenkään kiinnostuneet heidän ulkomailla hankkimasta osaamisestaan. He eivät voi hyödyttää sitä, koska työnantajat eivät osaa eivätka halua tunnustaa sen arvoa. Maahanmuuttajien osaamisen kanssa on vähän samoin. Monet maahanmuuttajiin kielteisesti suhtautuvat väittävät myös, että maahanmuuttajat vievät heiltä työpaikat. Todellisuudessa suuri osa etenkin huonosti koulutetuista maahanmuuttajista työskentelee työtehtävissä, joita suomalaiset eivät itse halua.

Oman käsitykseni on myös, että jos työnantajat pystyisivät hyödyntämään sekä ulkomailla työskennelleiden suomalaisten että maahanmuuttajien kokemuksen ja osaamisen maksimaalisesti, niin suomalaiset yrityksen pystyisivät myymään ulkomaille paljon enemmän kuin ne myyvät tällä hetkellä. Tämä puolestaan synnyttäisi Suomeen lisää työpaikkoja ja varmaan enemmän kuin maahanmuuttajat "vievät" suomalaisilta. Minulla ei tietenkään ole tästä mitään tutkimustietoa vaan väite perustuu omaan vankkaan mutu-kokemukseeni.

Sähköpostipalautetta Keskilinkille voi lähettää osoitteeseen webmaster (miumau) keskilinkki (piste) com.

Kirjoittaja on FC Haka Oy:n vähemmistöosakas.

MySpace Lähetä MySpaceen

[Paluu] [2011]

Valid XHTML 1.0 Transitional Valid CSS!